Maailman väestönkasvu ja tulotason nousu kiihdyttävät kulutusta ja kaupungistumista. Ne luovat monia mahdollisuuksia Suomen biotalouden ytimessä olevalle metsäteollisuudelle. Suomalainen metsäteollisuus tavoittelee näiden ilmiöiden luomaa kasvua vastuullisesti kasvatetulla, uusiutuvalla ja kierrätettävällä puuraaka-aineella.
Siinä, missä puutuotteiden, sellun, kartongin, paperin ja muiden biotuotteiden tuotanto on suurelta osin paikallista toimintaa, joka työllistää Suomessa suoraan noin 42 000 ihmistä, niiden markkinat ja toimintaympäristö ovat maailmanlaajuisia. Väestönkasvu, lisääntyvä kulutus, kilpailu energiasta ja luonnonvaroista sekä ympäristötietoisuuden kasvu luovat kysyntää uusituvista materiaaleista valmistetuille metsäteollisuuden tuotteille. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi, myös metsää tarvitaan.
Selluntuotanto Äänekoskella nousee 1,3 miljoonaan tonniin.
Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Vuonna 1970 maailman väkiluku oli 3,7 miljardia ja sen ennustetaan nousevan yli 9,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Kulutuksen kasvaessa resurssien viisas käyttö on välttämätöntä, ja uusiutumattomille öljypohjaisille raaka-aineille sekä ympäristöä kuormittaville valmistusmenetelmille on löydettävä vaihtoehtoja. Tässä työssä metsäteollisuudella on tärkeä rooli. Riippumattomuus fossiilisista luonnonvaroista ei tapahdu hetkessä, mutta matka on alkanut.
Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, Äänekoskelle tänä vuonna valmistuva Metsä Groupin biotuotetehdas on siitä hyvä esimerkki. Selluntuotanto Äänekoskella nousee 1,3 miljoonaan tonniin nykyisestä noin 0,5 miljoonasta. Fossiilista energiaa tehdas ei käytä lainkaan, ja biosähkön omavaraisuus tehtaalla nousee 240 prosenttiin. Tehdas valmistaa perinteisten sellutehtaan lopputuotteiden – sellun, mäntyöljyn, tärpätin ja uusiutuvan energian – lisäksi täysin uusia biotuotteita. Muiden biotuotteiden kuin sellun osuus tehtaan liikevaihdosta on jo alkuvaiheessa noin 20 prosenttia ja myöhemmin mahdollisesti vielä enemmän. Biotuotetehdas on erilaisia biotuotteita valmistavien yritysten sydän, jonka ekosysteemissä biotuotteita valmistetaan tehtaan sivuvirroista tai sellua jatkojalostamalla. Uusia biotuotteita ovat tehtaalla hyödynnettävät tuotekaasu ja rikkihappo sekä liikennepolttoaineeksi soveltuva biokaasu ja mahdollisesti muovia korvaava biokomposiitti. Havusellupohjaisen tekstiilikuidun ja ligniinijalosteen kehitystyöt ovat edenneet koelaitosvaiheeseen. Vanhojen liiketoimintamallien rinnalle nousee uusia, joita on luonteva kehittää olemassa olevan, kilpailukykyisen teollisuuden yhteydessä.
Suomessa valmistetusta sellusta viedään jo noin kolmannes Kiinaan.
Sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa
Pohjoisten metsien pitkäkuituinen markkinahavusellu niin biotuotetehtaalta kuin monelta muultakin tuotantolaitokselta päätyy pääosin vientiin. Sellu on tärkeä raaka-aine esimerkiksi pakkauskartongeissa ja pehmopapereissa, sillä sen tehtävä on tuoda lujuutta ja ajettavuutta paperi- ja kartonkikoneilla. Pakkauskartonkien ja pehmopapereiden kasvavan kysynnän taustalla ovat väestön kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen. Pakkauskartongin kysyntään vaikuttaa lisäksi ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja verkkokaupan merkittävä kasvu.
Suurinta sellun kysynnän kasvu on Aasiassa. Suomessa valmistetusta sellusta viedään jo noin kolmannes Kiinaan, jossa esimerkiksi pehmopaperin kulutus on noussut 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Puurakentaminen on ekologinen vaihtoehto
Megatrendit eivät luo mahdollisuuksia pelkästään sellukuidulle, vaan väestönkasvun ja kaupungistumisen seurauksena myös rakentaminen lisääntyy. Uusiutuva puu on luonnonvara, joka varastoi pitkään ilmakehästä kasvihuonekaasuksi lukeutuvaa hiilidioksidia, eli puurakennukset toimivat hiilivarastoina vuosikymmeniä. Sahatavaran ja vanerin kysynnän ennustetaan kasvavan maailmalla lähivuosina keskimäärin pari kolme prosenttia vuodessa. Voimakkaampi kasvu keskittyy Euroopan ulkopuolelle, muun muassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Puu pääsee rakennusmateriaalina oikeuksiinsa paitsi ekologisuutensa ansiosta, myös silloin, kun rakentamiselta vaaditaan nopeutta ja keveyttä.
Toimintaympäristön on oltava kunnossa
Suomen metsäteollisuus on onnistunut kääntämään investointinsa kasvuun. Uusien investointien toteutumiseen vaikuttaa toimintaympäristön vakaus: nykyisellään sääntely on liian runsasta ja poukkoilevaa. Suurissa investoinneissa sääntely tulisi lukita pitkäksi aikaa. Investointeja syntyisi todennäköisemmin, jos riskiä kannattavuuslaskelmien heikkenemisestä ei muuttuvan regulaation vuoksi ole.
Runsaan ja poukkoilevan sääntelyn lisäksi suomalaisen teollisuuden suurimmat kilpailukykyongelmat ovat sijainti, työmarkkinoiden joustamattomuus, korkea verotus ja julkisen sektorin raskaus. Sijaintia lukuun ottamatta näihin voidaan vaikuttaa kansallisella päätöksenteolla.
Pohjoinen puu on yksi monipuolisimmista raaka-aineista, jonka resurssitehokas jalostus tuotteiksi luo eniten lisäarvoa. Markkinoiden on ohjattava raaka-aine sille arvokkaimpaan käyttöön ilman ohjausta tukipolitiikalla.
Metsä digitalisoituu
Suomalaisella metsäteollisuudella on rahkeita kehittää kansainvälisellä mittapuulla erinomaisia palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa. Tekninen konsultointi, kuituosaaminen, yhteinen tutkimus- ja kehitystyö sekä digitaaliset palvelut parantavat myös asiakkaiden tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Digitaaliteknologian avulla luodaan mobiileja ja älykkäitä ratkaisuja asiakaspalveluun, tehtaiden kunnossapitoon, tuotantotehokkuuteen ja puukauppaan. Yhä useammin metsänomistaja asuu kaupungissa tai kaukana omistamistaan metsistä, jolloin paikasta riippumattomalle asioinnille on kysyntää. Puukauppoja ja metsänhoitotöiden tilauksia on jo alettu hoitaa sähköisesti, ja tiedot metsäomaisuudesta kulkevat metsänomistajan mobiililaitteessa mukana kaikkialle. Innovaatioiden myötä metsäomaisuuden hoidossa saatetaan lähitulevaisuudessa nähdä virtuaalisia metsäsuunnitelmia ja nykyistä huomattavasti tarkempia metsätietoja.
Meillä Suomessa on maailman paras uusiutuva raaka-aine ja kykyä jalostaa se kestävästi uusiutuviksi ja turvallisiksi tuotteiksi, joita miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa tarvitsevat. Suomessa eletään puusta jatkossakin.
Kari Jordan