Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry (jäljempänä myös ”DIF”) on riippumaton aatteellinen yhdistys, joka palvelee Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä. Yhdistyksellä on 620 henkilöjäsentä, joilla kaikilla on merkittävää kokemusta hallitustyöskentelystä. DIF kuuluu eurooppalaisten hallitusammattilaisten yhdistysten kattojärjestön The European Confederation of Directors’ Associations (ecoDa) jäsenenä. Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat eettisyys, omistaja-arvo ja hyvä hallintotapa.

Otsikossa tarkoitettu lakiesitys on Eduskunnan täysistunnossa 3.5.2016 päätöksellä lähetetty talousvaliokunnan käsiteltäväksi. Asian valiokuntakäsittelyä silmällä pitäen yhdistys esittää kunnioittavasti seuraavan.

1. Tilintarkastusdirektiivin edellyttämä kielto toimia pörssiyhtiön hallituksessa tarkoittaa perusoikeudellisen elinkeinovapauden rajoitusta – se tulisi asettaa tuomioistuimessa, ei hallintoviranomaisen päätöksellä

1.1. Lakiesitys liittyy EU:n tilintarkastussäännöstön uudistukseen (EU-asetus 537/2014 ja Direktiivi 2014/56/EU), joka tulee voimaan 17.6.2016. Uudistuksella on välittömiä vaikutuksia kaikille suomalaisille yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille eli muun muassa pörssiyhtiöille ja niiden johtoon kuuluville henkilöille.

1.2. EU-velvoitteiden voimaansaattaminen edellyttää Direktiivin (30a artikla 1e kohta) mukaan sitä, että ”toimivaltaiselle viranomaiselle” annetaan valtuudet määrätä enintään 3 vuoden määräaikainen kielto toimia pörssiyhtiön ja muun yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön (niin sanottu PIE-yhteisö) hallituksessa tai muussa hallinto- tai johtoelimessä. – Lakiesityksen sivulla 116 ehdotetaan tällaisen toimivallan osoittamista Finanssivalvonnalle sitä koskevan lain muutoksella seuraamuksena EU-tilintarkastusasetuksen ja tilintarkastusdirektiivin rikkomisesta.

1.3. Ehdotuksen perustelut ovat niukat. DIF ymmärtää, että kielto tulisi määrättäväksi vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi tilanteessa, jossa pörssiyhtiön hallituksen jäsen on toiminut vastoin soveltuvia säännöksiä päätettäessä tilintarkastuspalvelujen hankinnasta.

1.4. Yhdistys kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tällainen kielto – väliaikaisenakin annettuna – tarkoittaa puuttumista perusoikeutena suojattuun elinkeinovapauteen. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että päätöksen kiellosta tekee yleinen tuomioistuin eikä Finanssivalvonta hallintoviranomaisena.

2. Kielto toimia pörssiyhtiön hallituksessa on luonteeltaan liiketoimintakielto – päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi ja seuraamusjärjes-telmän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi perusteltua sisällyttää EU-direktiivin edellyttämät säännökset liiketoimintakiellosta annettuun lakiin

2.1. Hallituksen esityksessä ehdotettu kielto on liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaisen seuraamusuhan kaltainen ja sen suojatarkoitus on ainakin osittain päällekkäinen liiketoimintakiellon kanssa. – Tämä käy ilmi verrattaessa ehdotusta mainittuun lakiin, jonka tarkoittama kielto esimerkiksi hallitusjäsenenä toimimiselle voidaan tuomita yleisessä tuomioistuimessa sille, joka on ”liike-toiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia” (lain 2 § 3 kohta, 3.1 § 1 kohta ja 4.1 § 3 kohta). – EU-sääntely eroaa siten nykylaista lähinnä vain siinä, että Direktiivi koskee toimimista pörssiyhtiössä ja muussa PIE-yhteisössä, kun taas nykylain piirissä ovat muutkin yritykset.

2.2. Edellä esitetyillä perusteilla DIF ehdottaa, että liiketoimintakiellosta annettuun lakiin sisällytetään Direktiivin edellyttämät säännökset. Tällöin seuraamuksesta päättäisi yleinen tuomioistuin voimassa olevassa laissa säädetyllä tavalla. Käsityksemme on, ettei tämä säädäntötapa olisi EU-oikeuden vastainen, vaikka direktiivissä puhutaan toimivaltaisesta viranomaisesta. – Seuraamuksen antaminen yleisen tuomioistuimen tehtäväksi sopii paremmin suomalaiseen systematiikkaan ja tarjoaa joka tapauksessa parhaan oikeussuojan. On huomattava, että direktiivi on minimisääntelyä ja kyse on Suomen oikeusjärjestyksessä perusoikeuksiin kuuluvasta elinkeinonvapaudesta.

2.3. Ehdotuksemme tarkoittaisi liiketoimintakiellosta annetun lain 3, 4, 5 ja 21a §:n muuttamista. Muutos olisi siten lakiteknisesti suppea. – Tämän selventämiseksi liitteessä on esitetty laki kokonaisuudessaan sellaisena kuin se olisi muutosehdotuksemme mukaisena.

Kunnioittavasti,

Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry

Philip Aminoff                                                 Maarit Aarni-Sirviö
Hallituksen puheenjohtaja                              Pääsihteeri

—

LIITE LAUSUNTOON 11.5.2016

EHDOTUS LIIKETOIMINTAKIELLOSTA ANNETUN LAIN (1059/1985) MUUTTAMISEKSI

DIF:n ehdottamat muutokset on esitetty jäljempänä alleviivattuina 3 §:n 4 momentissa, 4 §:n 4 momentissa, 5 §:n 2 momentissa ja 21a §:n 4 momentissa.

1 §. Lain tarkoitus

[Ei muutoksia] Sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi voidaan määrätä liiketoimintakielto siten kuin tässä laissa säädetään.

2 §. Liiketoimintakiellon henkilöpiiri

[Ei muutoksia] Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 3 §:ssä säädetyin edellytyksin:

1. yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa (655/1973) säädetty kirjanpitovelvollisuus;
2. avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsen; sekä
3. se, joka on yhteisön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa, samoin kuin se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa.

3 §. Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset

[1 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö,

1. jos hän on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia; tai
2. jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä,

ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

[2 mom. – Ei muutoksia] Laiminlyöntien olennaisuutta 1 momentin 1 kohdan mukaan arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä. Laiminlyöntiä on aina pidettävä olennaisena, jos 2 §:ssä tarkoitettu henkilö on laiminlyönyt kirjanpitovelvollisuuden niin, ettei kirjanpitovelvollisen taloudellista tulosta ja asemaa tai kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kannalta olennaisia liiketapahtumia kyetä selvittämään ilman kohtuutonta vaivaa.

[3 mom. – Ei muutoksia] Lisäksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt:

1. rikoslain (39/1889) 17 luvun 18 tai 18 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen;
2. rikoslain 17 luvun 19 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai osallisuuteen siihen;
3. kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuneeseen rikoslain 20 luvun 9 tai 9 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen;
4. rikoslain 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen; taikka
5. rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen.

[4 mom. – DIF-ehdotus:] Lisäksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu henkilö, jos hän on hallintoelimen jäsenenä tai toimitusjohtajana vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt tilintarkastuslain (1141/2015) 5 luvun 1 §:n toimikausien enimmäiskestoa ja tilintarkastajan valinnan valmistelua, 3 ja 4 §:n muita kuin tilintarkastuspalveluita koskevia säännöksiä tai yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista vaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 537/201416 ja 17 artiklan säännöksiä lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen valitsemisesta ja tilintarkastustoimeksiannon kestosta.[1]

4 §, Liiketoimintakiellon sisältö

[1 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakieltoon määrätty ei saa:

1. itse tai toista välikätenä käyttäen harjoittaa sellaista liiketoimintaa, josta kirjanpitolaissa on säädetty kirjanpitovelvollisuus;
2. olla avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä taikka eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsenenä;
3. olla yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana taikka muussa niihin rinnastettavassa asemassa yhteisössä tai säätiössä;
4. itse tai toista välikätenä käyttäen tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa tai hoitaa sen hallintoa;
5. itse tai toista välikätenä käyttäen tehdä osakeyhtiön perustamissopimusta tai olla osuuskunnan perustajana;
6. hankkia itse taikka toista välikätenä käyttäen omistukseen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä; taikka
7. harjoittaa Suomessa liiketoimintaa ulkomaille perustettua yhteisöä välikätenä käyttäen tai tosiasiallisesti johtaa sellaisen ulkomaille perustetun yhteisön toimintaa, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa muuten kuin vähäisessä määrin eikä hankkia määräysvaltaa sellaisessa yhteisössä.

[2 mom. – Ei muutoksia] Kielto ei koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa julkisoikeudellisessa yhteisössä tai yhteisöön kuuluvassa säätiössä tai laitoksessa, jonka pääasiasiallisena tarkoituksena ei ole liiketoiminnan harjoittaminen. Kielto ei myöskään koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa aatteellisessa yhdistyksessä tai säätiössä, joka ei lainkaan harjoita liiketoimintaa tai harjoittaa sitä vain vähäisessä määrin.

[3 mom. – Ei muutoksia] Erityisistä syistä voidaan määrätä, ettei kielto koske tiettyä tai tietynlaista liiketoimintaa taikka tehtäviä tai toimintaa tietyssä yhteisössä tai säätiössä taikka 1 momentin 6 kohdan mukaisen määräysvallan hankkimista yhteisössä.

[4 mom. – DIF-ehdotus:] Edellä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta teosta voidaan määrätä kielto toimia kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitetun yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön hallintoelimen jäsenenä tai toimitusjohtajana. [2] 

5 § Liiketoimintakiellon kesto

[1 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi.

[2 mom. – DIF-ehdotus:] Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, edellä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta teosta voidaan määrätä liiketoimintakieltoon vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. [3]

6 § Liiketoimintakiellon määrääminen

[Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon määrää yleinen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta.

7 § — kumottu L:lla 1220/1997.

8 § Vireillepanoaika

[Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon määräämistä koskeva asia on pantava vireille viiden vuoden kuluessa liiketoimintakieltoa koskevan vaatimuksen perusteena olevasta viimeisimmästä laiminlyönnistä tai rikollisesta teosta.

9 § Liiketoimintakiellon voimaantulo

[1 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakielto tulee voimaan tuomioistuimen päätöksen julistamisesta tai antamisesta. Tuomioistuin voi kuitenkin vastaajan pyynnöstä määrätä, että kielto tulee kokonaisuudessaan tai osittain voimaan vasta määrättynä päätöksen jälkeisenä päivänä, jos siihen on erityinen syy.

[2 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon määräämistä koskevaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei ylempi tuomioistuin vastaajan vaatimuksesta määrää, että päätöstä ei ole kokonaan tai määrätyiltä osin noudatettava. Vastaajan vaatimus on viipymättä toimitettava muutoksenhakutuomioistuimelle, jonka tulee välittömästi ottaa vaatimus tutkittavakseen.

10 § Päätöksessä mainittavat seikat

[Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon määräämistä koskevassa päätöksessä on mainittava kiellon sisältö, kiellon alkamis- ja päättymispäivä sekä kiellon rikkomisesta 16 ja 17 §:ssä säädetyt seuraamukset. Päätöksessä on mainittava myös, mitä velvollisuuksia liiketoimintakieltoon määrätyllä on 21 a §:n mukaan.

11 § Väliaikainen liiketoimintakielto

[1 mom. – Ei muutoksia] Jos 2 §:ssä tarkoitettu henkilö on epäiltynä tai syytteessä liiketoiminnassa tehdystä rikoksesta ja liiketoimintakiellon määräämistä voidaan pitää todennäköisenä, voi tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta määrätä hänet väliaikaiseen liiketoimintakieltoon, jos se on tarpeen vahingolliseksi katsottavan liiketoiminnan tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun rikoksen tekemisen estämiseksi.

[2 mom. – Ei muutoksia] Väliaikainen liiketoimintakielto voidaan määrätä enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jollei syytettä väliaikaisen liiketoimintakiellon perusteena olevasta menettelystä ole nostettu vuoden kuluessa väliaikaisen kiellon määräämisestä, raukeaa kiellon voimassaolo.

[3 mom. – Ei muutoksia] Väliaikaiseen liiketoimintakieltoon on muutoin sovellettava, mitä 4, 9, 10 ja 15 §:ssä, 19 §:n 3 momentissa sekä 21 ja 21 a §:ssä säädetään liiketoimintakiellosta. Väliaikaista liiketoimintakieltoa koskevassa päätöksessä tulee mainita, milloin kielto 2 momentin mukaan raukeaa.

[4 mom. – Ei muutoksia] Päätökseen, jolla väliaikainen liiketoimintakielto on määrätty, ei saa hakea valittamalla muutosta. Päätöksestä saa kuitenkin kannella ilman määräaikaa.

12 § Väliaikaisen liiketoimintakiellon huomioon ottaminen

[Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon kestosta määrättäessä on otettava vähennyksenä huomioon aika, jonka väliaikainen liiketoimintakielto on ollut voimassa.

13 ja 14 § — kumottu L:lla 12201997/1220.

15 § Liiketoimintakiellon kumoaminen

[Ei muutoksia] Tuomioistuin voi liiketoimintakieltoon määrätyn hakemuksesta ja syyttäjää kuultuaan kumota kiellon kokonaan tai osittain, jos kiellon kumoaminen on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia.

16 §

[Ei muutoksia] Rangaistus liiketoimintakiellon rikkomisesta säädetään rikoslain 16 luvun 11 §:ssä.

17 § Liiketoimintakiellon pitentäminen

[1 mom. – Ei muutoksia] Jos liiketoimintakieltoa rikotaan eikä rikkomista voida pitää vähäisenä, tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta pitentää kieltoa yhteensä enintään viidellä vuodella. Liiketoimintakiellon pitentämistä on vaadittava ennen kiellon päättymistä.

[2 mom. – Ei muutoksia] Päätöstä, jolla liiketoimintakieltoa on pitennetty, on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei ylempi tuomioistuin toisin määrää.

18 § Toimivaltainen tuomioistuin

[1 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon määräämistä koskeva asia tutkitaan siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen vaatimuksen perusteena olevaa rikosta koskevassa syyteasiassa taikka jonka tuomiopiirissä liiketoimintaa on harjoitettu.

[2 mom. – Ei muutoksia] Tuomioistuin, jossa liiketoimintakiellon määräämistä koskeva asia on vireillä, saa syyttäjän esityksestä siirtää asian toiseen toimivaltaiseen tuomioistuimeen, jos se on asian selvittämiseksi tai muusta erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Siirtävän tuomioistuimen asiaan liittyvät päätökset ja muut toimenpiteet ovat voimassa, kunnes se tuomioistuin, johon asia on siirretty, toisin määrää. Asiaa ei saa siirtää takaisin eikä edelleen toiseen toimivaltaiseen tuomioistuimeen, elleivät uudet erityiset syyt sitä vaadi. Päätökseen, jolla asia on siirretty tai siirtoesitys hylätty, ei saa hakea muutosta.

[3 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon kumoamista koskevan hakemuksen tutkii se yleinen alioikeus, joka on ensimmäisenä oikeusasteena ratkaissut liiketoimintakiellon määräämistä koskevan asian. Liiketoimintakiellon rikkomista ja liiketoimintakiellon pidentämistä koskeva asia tutkitaan edellä tässä momentissa tarkoitetussa tai siinä tuomioistuimessa, joka on syyteasiassa muuten toimivaltainen.

19 § Asian käsittely

[1 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon määräämistä ja pidentämistä koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä syyttäjän ajaman rikosasian käsittelystä säädetään. Asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta. Vastaajan velvollisuudesta korvata valtiolle asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut on soveltuvin osin voimassa, mitä rikosasian vastaajasta säädetään.

[2 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakiellon kumoamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan hakemusasioiden käsittelyä koskevia oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä. Tuomioistuin huolehtii kuitenkin syyttäjän kuulemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Syyttäjällä on oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla liiketoimintakielto on kumottu.

[3 mom.] – kumottu L:lla 778/2002.

19 a §. Liiketoimintakieltoasian tutkinta

[Ei muutoksia] Jos 2 §:ssä tarkoitettu henkilö on epäiltynä liiketoiminnassa tehdystä rikoksesta, jota ei voida pitää vähäisenä, tulee esitutkinnan yhteydessä tutkia myös, onko liiketoimintakiellon määräämiseen edellytykset. Poliisin on lisäksi syyttäjän pyynnöstä toimitettava liiketoimintakiellon määräämistä tai pidentämistä koskevassa asiassa tutkinta.

20 §. Asian kiireellisyys

[Ei muutoksia] Liiketoimintakieltoa koskevat asiat on käsiteltävä kaikissa oikeusasteissa kiireellisinä.

21 § Rekisteri

[1 mom. – Ei muutoksia] Oikeusrekisterikeskus pitää yleiseen käyttöön tarkoitettua rekisteriä liiketoimintakiellon julkisuuden toteuttamiseksi sekä kiellon noudattamiseksi ja valvomiseksi. Rekisteriin merkitään liiketoimintakieltoon tai väliaikaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn henkilön nimi, henkilötunnus ja kotikunta sekä muut rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot kiellon sisällöstä, kestosta ja muusta voimassaolosta tuomioistuimen ratkaisustaan antaman ilmoituksen perusteella. Tuomioistuimen ilmoituksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

[2 mom. – Ei muutoksia] Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, jokaisella on oikeus saada tietoja rekisteriin voimassa olevista liiketoimintakielloista tehdyistä merkinnöistä myös kopiona ja tulosteena. Oikeusrekisterikeskus voi luovuttaa tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti tuomioistuimelle ja muulle viranomaiselle, joka tarvitsee tietoja laissa säädetyn tehtävänsä hoitamiseksi, luottotietotoimintaa harjoittavalle yhteisölle sekä luotto- ja rahoituslaitoksille ja muulle yhteisölle, joka toiminnassaan jatkuvasti tarvitsee tietoja sopimusosapuolen luotettavuuden arvioimiseksi tai muuta tähän verrattavaa hyväksyttävää tarkoitusta varten. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista on luovutuksensaajan annettava rekisterinpitäjälle selvitys tietojen suojaamisesta.

[3 mom. – Ei muutoksia] Tiedot 2 momentissa tarkoitetuille viranomaisille toimitetaan maksutta.

[4 mom. – Ei muutoksia] Liiketoimintakieltoa koskevat tiedot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua kiellon päättymisestä.

[5 mom. – Ei muutoksia] Tiedot päättyneistä liiketoimintakielloista on pidettävä salassa. Tietoja voidaan kuitenkin luovuttaa poliisille liiketoimintakiellon rikkomista koskevan rikoksen esitutkintaa ja liiketoimintakiellon määräämisen edellytysten selvittämistä varten, syyttäjälle syyteharkintaa ja syytteen ajamista varten sekä turvallisuusselvityslain (726/2014) mukaan toimivaltaisille viranomaisille laissa tarkoitetun turvallisuusselvityksen laatimista varten.

21 a §. Kiellon noudattamisen valvonta

[1 mom. – Ei muutoksia] Kiellon noudattamista valvoo poliisi. Valvonnasta on voimassa, mitä poliisilaissa (872/2011) säädetään poliisitutkinnasta. Liiketoimintakieltoon määrätyn asema poliisitutkinnassa määräytyy poliisilain 6 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti.

[2 mom. – Ei muutoksia] Kun liiketoimintakielto on tullut voimaan, on poliisin laadittava selvitys siitä, mitä liiketoimintaa liiketoimintakieltoon määrätty on harjoittanut ennen kiellon määräämistä ja mihin toimenpiteisiin tämä on ryhtynyt kiellon johdosta. Liiketoimintakieltoon määrätty on velvollinen antamaan selvitystä varten tarpeelliset tiedot. Hänen on kiellon voimassaoloaikana toimitettava poliisille tämän kehotuksesta selvitys toimeentulostaan ja tiedot työpaikastaan.

[3 mom. – Ei muutoksia] Vero-, tulli-, ulosotto- ja palkkaturvaviranomaisen, konkurssiasiamiehen, julkisista varoista avustuksia ja etuuksia myöntävän viranomaisen sekä elinkeinotoimintaan liittyviä lupa- ja valvontatehtäviä hoitavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että sen toiminnassa kiinnitetään huomiota liiketoimintakiellon noudattamisen toteutumiseen.

[4 mom. – DIF-ehdotus] Finanssivalvonnan on huolehdittava, että sen toiminnassa kiinnitetään huomiota 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun liiketoimintakiellon toteutumiseen sen valvottaviin kuuluvissa yhteisöissä.

21 b § Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävät

[Ei muutoksia] Patentti- ja rekisterihallituksen on huolehdittava siitä, ettei liiketoimintakieltoon määrättyä henkilöä kiellon voimassa ollessa merkitä kaupparekisteriin eikä säätiörekisteriin sellaiseen tehtävään, jossa kieltoon määrätty ei 4 §:n mukaan saa olla. Jos kieltoon määrätty henkilö on rekisterin mukaan tällaisessa tehtävässä kiellon alkaessa, rekisteriin on merkittävä tieto kiellosta ja sen kestosta. Merkintä on poistettava kiellon päätyttyä.

22 § Asetuksenantovaltuus

[Ei muutoksia] Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta sekä liiketoimintakielloista pidettävästä rekisteristä annetaan asetuksella.

23 § Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

[Ei muutoksia] Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

[Ei muutoksia] Tätä lakia sovelletaan, jos yhteenkin sellaiseen konkurssiin asettaminen, johon johtaneessa liiketoiminnassa on laiminlyöty liiketoimintaan liittyvät velvollisuudet, on tapahtunut tämän lain tultua voimaan.

Ehdotetun muutossäädöksen voimaantulo:

2016 – [’].[’].2016/[*]:

Tämä laki tulee voimaan [*] päivänä [*]kuuta 2016.

[1] Ehdotuksen aineellinen sisältö on sama kuin hallituksen esityksessä (sivu 116).

[2] Ehdotettu seuraamus vastaa hallituksen esitystä (sivu 116).

[3] Ehdotettu kestoaika on sama kuin hallituksen esityksessä (sivu 116).