Ehdotus säätiölain uudistamiseksi

Oikeusministeriön asettama työryhmä on 2.5.2013 julkistanut ehdotuksen säätiölain uudistamiseksi (OM 23/2013). Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry on kesäkuussa antanut lausunnon koskien työryhmän mietintöä.

Lakiehdotuksen tavoitteena on uudistaa voimassa olevaa säätiölakia (109/1930) siten, että säätiöt Suomessa voisivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavissa olevalla tavalla. Yhdistys kannattaa säätiölain uudistamista ja modernisointia, ja on lausunnossaan painottanut säätiöiden merkittävyyttä Suomen kansantalouden kannalta. Tässä säätiölainsäädännöllä on keskeinen rooli.

Kaksi keskeistä muutosta

Lakiehdotuksessa on kaksi keskeistä muutosta: sijoitustoiminnan määrittely sekä ehdotus sallia säätiön toimintamuotojen rahoittaminen liiketoiminnalla.

Sijoitustoiminnan määrittely

Sijoitustoiminnan määrittelyn osalta on lakiehdotuksessa siirrytty voimassa olevassa laissa mainitusta ”varma ja tuloa tuottava” -vaatimuksesta suunnitelmallisuuden vaatimukseen. Voimassa olevan lain mukaan säätiön varat on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti, mikä käytännössä on osoittautunut epämääräiseksi määritelmäksi. Tästä johtuen sijoitustoimintaa koskevaksi määräykseksi ehdotetaan, että säätiön sijoitustoiminnan tulee olla suunnitelmallista ja sitä varten tulisi laatia sijoitussuunnitelma. Lisäksi sijoitustoiminnan on säätiön hallituksen yleisen huolellisuusvelvollisuuden mukaisesti edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista.

Toimintamuotojen rahoittaminen liiketoiminnalla

Säätiön toimintamuotojen rahoittaminen liiketoiminnalla on ehdotettu sallittavaksi siten, että säätiö saisi harjoittaa liiketoimintaa sen tarkoituksen toteuttamisen rahoittamiseksi myös suoraan lain nojalla, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu säätiön säännöissä. Voimassa olevan lain mukaan säätiön tarkoituksen toteuttamista edistävää liiketoiminnaksi luokiteltua toimintaa on voitu harjoittaa vain, mikäli säätiön säännöt sen sallivat. Ongelmia on syntynyt, koska liiketoiminnan määrittely ei aina ole ollut täysin selkeä, ja joskus toiminta on voinut muun lainsäädännön tulkinnan johdosta muodostua liiketoiminnaksi katsottavaksi toiminnaksi. Muutoksen tarkoituksena on ollut selkeyttää sallittavaa liiketoimintaa siten, että se ei määräytyisi muun lainsäädännön perusteella.

Voimassa olevaa lakia vastaavasti säätiön tarkoituksena ei kuitenkaan voisi olla liiketoiminnan harjoittaminen. Lisäksi lakia on ehdotettu tarkennettavan nimenomaisesti säätämällä, että säätiön tarkoituksena ei miltään osin voi olla taloudellisen edun tuottaminen säätiön lähipiirille.

Säätiön hallintoon liittyvät muutosehdotukset

Lakiehdotuksessa on ehdotettu muutoksia myös liittyen säätiön hallintoon. Säätiön hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston päätöksenteko sekä jäseniä koskevat velvollisuudet ja vastuut säänneltäisiin yksityiskohtaisemmin kuin voimassa olevassa laissa. Täten sääntely vastaisi enemmän voimassa olevaa muuta yhteisölainsäädäntöä. Tärkeä lisäys lakiin on hallituksen huolellisuusvelvollisuuden kirjaaminen lakiin yleisenä periaatteena, vaikka huolellisuusvelvollisuus on ollut voimassa myös nykyisen lain aikana ilman nimenomaista sääntelyäkin.

Ehdotuksen mukaan hallitus olisi edelleen säätiön ainoa pakollinen lakisääteinen hallintoelin. Hallitus myös täydentäisi itse itseään kuten voimassa olevan säätiölain mukaan, jollei säätiöllä olisi hallintoneuvosta tai säännöissä muutoin toisin määrättäisi. Uutena lisäyksenä lakiehdotukseen on ehdotettu nimenomaiset määräykset toimitusjohtajasta, joka olisi osakeyhtiön tai osuuskunnan sääntelyä vastaavasti toimielin eikä työsuhteessa säätiöön oleva. Säätiössä voitaisiin ehdotuksen mukaan valita toimitusjohtaja ilman säännöissä olevaa määräystäkin suoraan lain nojalla. Lisäksi säätiöissä voisi olla hallintoneuvosto, jos säännöissä niin määrättäisiin.

Hyvän hallintotavan vaatimus (corporate governance) myös säätiöissä

Directors Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry on painottanut hyvän hallinnon merkitystä säätiöissä ja kiitellyt lakiehdotukseen sisältyvää huolellisuusvelvollisuuden mainintaa keskeisenä periaatteena. Säätiöt toimivat muista yhteisöistä poiketen ilman aktiivista omistajakontrollia. Tämä asettaa säätiöiden hallinnolle erityisvaatimuksia. Tässä suhteessa säätiöiden asemaa voidaan verrata laajaomisteisten pörssiyhtiöiden johtamiseen, joissa johto myös useasti toimii ilman suoranaista omistajakontrollia ja -ohjeistusta. Yhdistys on tästä syystä ehdottanut, että säätiöiden hallinnon sääntelemiseksi otettaisiin mallia soveltuvin osin pörssiyhtiöitä koskevasta sääntelystä muun muassa liittyen hallituksen jäsenille asetettaviin vaatimuksiin ja suosituksiin. Lisäksi yhdistys on korostanut itsesääntelyn toimivuutta hyvää hallintotapaa ohjaavana ja ehdottanut sen korostamista myös säätiöiden osalta. Säätiöiden hallintoon liittyen yhdistys on vastustanut lakiehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta valita hallituksen jäseneksi, hallintoneuvoston jäseneksi tai toimitusjohtajaksi oikeushenkilö. Yhdistyksen mukaan hyvään hallintotapaan kuuluu, että yksi henkilö kantaa tehtävästään kokonaisvastuun. Vain siten on mahdollista riittävän selkeästi arvioida hallituksen jäsenen pätevyyttä, riippumattomuutta ja tarvittaessa myös sanktiovastuuta. Ehdotuksen mukaan päävastuullinen hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja olisi yhdessä hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana toimivan yhteisön kanssa vastuussa toiminnassaan mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Voimassa olevaa säätiölakia vastaavasti ehdotuksen mukaan säädettäisiin myös mahdolliseksi määrätä säännöissä, että säätiön hallituksen jäseninä toimisivat toisen yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenet. Tässä mallissa toimielimen jäsenyys on aina kohdennettavissa luonnollisiin henkilöihin, eikä tähän siten liity samoja ongelmia. Toimitusjohtajan valintaan liittyvien sääntöehdotusten osalta yhdistys on esittänyt, että ”toimitusjohtajaa” sopivampi termi voisi liiketoimintaa harjoittamattoman säätiön osalta olla ”toiminnanjohtaja”. Parasta olisi, että säätiö voisi säännösten tai hallituksen päätöksen perusteella päättää, mitä nimikettä toimitusjohtajasta käytetään.

Yhdistys on lisäksi painottanut, että ehdotetussa uudessa laissa tai ainakin sen perusteluissa olisi syytä ottaa esiin myös hyvän hallinnon keskeiseksi edellytykseksi katsotut hallinto-elinten jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet, joista osaaminen ja riippumattomuus ovat keskeisimpiä. Lähteenä näissä kysymyksissävoisi toimia alan itsesääntely. Hyvää hallintotapaa (corporate governance) tulisi korostaa ja sen kehittämistä edistää pörssiyhtiöitä koskevan sääntelyn tavoin.

Uusi ostotarjouskoodi

Yhdistys on kesäkuussa antanut lausunnon myös valmisteilla olevasta uudesta julkisia ostotarjouksia koskevasta ostotarjouskoodista. Uusi ostotarjouskoodi on valmisteltu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n nimittämän asiantuntijatyöryhmän toimesta vastaamaan 1.1.2013 voimaan astuneen arvopaperimarkkinalain (746/2013) tuomia muutoksia. Ostotarjouskoodiin on ehdotettu useita tarkennuksia sekä uudesta lainsäädännöstä johtuvia päivityksiä. Koodiin ei kuitenkaan ole ehdotettu merkittäviä sisällöllisiä muutoksia. Merkittävin muutos on uudesta laista johtuva niin kutsuttu comply or explain -periaate, jonka mukaan ostotarjouksen tekijän ja kohdeyhtiön hallituksen tulee julkisen ostotarjouksen yhteydessä antaa tieto siitä, onko yhtiö sitoutunut noudattamaan ostotarjouskoodia, ja jollei ole, ilmoittaa perustelut sille, miksei ole sitoutunut.