Ensin strategia, sitten vasta yritysjärjestelyt

Liiketoiminnan ostaminen on sekä ostajalle että myyjälle strateginen valinta. Myyjälle kyse on transaktiosta, joka päättyy kun rahat on saatu ja vastuista vapauduttu. Ostajan menestyksen ratkaiseva peli kuitenkin vasta alkaa, kun kaupan kohde on siirtynyt ostajan vastuulle. Yritysoston tulee luoda ostajalleen kilpailuetua, joka vahvistaa yrityksen kykyä erottua kilpailijoistaan asiakkaille arvoa luovien ja asiakkaiden arvostamien seikkojen osalta. Hyvä strategia hyödyntää globaalit megatrendit ainutlaatuisella tavalla.

Tutkimusten mukaan valtaosa yritysostoista ei tuota ostavan yrityksen osakkaille tavoiteltua omistaja-arvoa, vaan ne ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita hankkeita. Silti niitä tarvitaan. Hyvä strategia hyödyntää toistoista oppimista. Siksi yritysjärjestelyt ovat keskimäärin menestyksekkäämpiä niitä paljon tekevissä yrityksissä kuin harvatahtisissa ostajissa.
Ostavan yrityksen hallituksen on osattava arvioida oman organisaation – neuvonantajat mukaan lukien – osaaminen ja kyvykkyys suoriutua kaupasta ja haltuunotosta menestyksekkäästi. Erityisen tärkeää tämä on, jos yritysostajan tiimi ei ole tehnyt viime vuosina yhdessä useita yritysostoja.

Menestyvät yritykset kasvavat kannattavasti. Yritysostot ovat tapa nopeuttaa kasvua
valituilla, houkutteleviksi arvioiduilla tuote- ja markkina-alueilla. Niiden kautta voidaan hankkia tarjontaa täydentäviä tuotteita, teknologiaa tai osaamista. Joskus voidaan tavoitella ostajan ja kaupan kohteen transformaatiota, uudelleensyntymistä. Oikein ajoitettu yrityksen osan myynti vapauttaa tasetta ja johtamisresursseja.

Tyhjät strategiset hokemat, kuten ”mittakaavaedut”, ”synergiahyödyt” ja ”visiot” eivät ole vain riittämättömiä, vaan ne voivat tuhota yrityksen omistaja-arvoa vuosiksi, jos niitä sovelletaan – usein investointipankkien yllyttäminä – suuriin yritysostoihin ilman syvällistä ymmärrystä todellisista mahdollisuuksista osakasarvon syntymiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja ansaintapotentiaalin vahvistamiseen. Hyvä hallituksen jäsen ymmärtää, mikä yritysjärjestelyssä luo arvoa asiakkaalle ja mikä on vain joutavanpäiväistä sanahelinää.

Hallituksen tehtävänä on myös arvioida, ovatko yritysostohankkeessa tuotot ja riskit tasapainossa, onko vaihtoehtoisia ostokohteita ja kasvun keinoja arvioitu asianmukaisesti, ovatko yritysjohdon henkilökohtaiset pyrkimykset liiaksi ajamassa kaupan toteutusta, onko ajoitus oikea ja kauppahinta sopiva ja kestääkö yritys oston epäonnistumisen. Synergiaetujen realistisuuden kriittinen arviointi vaatii aina erityispohdintaa hallitukselta. Takeover -koodin mukaiset, ”ilman yhtiön omaa aloitetta” tulleet ostotarjoukset korostavat hallituksen roolia yhtiön ja sen kaikkien nykyisten omistajien edun valvojana.

Yritysosto on projekti, jossa tavoitteet ja reunaehdot kuten kauppahinta tulee määritellä etukäteen. Joskus on eduksi luopua liian kalliiksi käyneestä tai merkittäviä riskejä sisältävästä hankkeesta. Finanssimarkkinat arvostavat rohkeita kasvutarinoita, mutta pilkkaavat armotta epäonnistuneita yritysostajia. Hallituksen tulee oston jälkeen seurata asetettujen taloudellisten ja strategisten tavoitteiden toteutumista pyrkien kaikkien osallisten kokemuksista oppimiseen.

Yritysosto on aina hallituksen ja toimivan johdon yhteisen viisauden mittari.

 

Julkaistaan Boardview-lehdessä 2/2014, joka ilmestyy 12.6.2014.