Hallituksen on kysyttävä oikeita kysymyksiä

Minulta kysytään usein, mikä on tärkeää hallitustyös­kentelyssä. Vastausta voi hahmotella monesta kul­masta, mutta yksi erityinen taito nousee kärkeen. Se on kysymisen kyky – yksi ihmisen parhaista lahjoista niin johtamisessa kuin elämässä yleensäkin. Hyvät kysymykset johtavat usein hyvään keskusteluun. Hyvä keskustelu tarjoaa lujan pohjan uusille näkökulmille, johtopää­töksille ja kehitykselle.

Yritysten operatiivisen johdon aika ja energia kuluu helpos­ti päivittäisten kriisien selvittelyyn. Johtajat puhuvat mielellään suurista linjoista, mutta päiväkohtainen selviytymisstrategia on välillä ainoa strategia, jota he ehtivät oikeasti ajattelemaan.

Isot kysymykset jäävät usein liian vähäiselle huomiolle.

Isot kysymykset jäävät usein liian vähäiselle huomiolle. Yhtiön hallituksen tehtävänä on kääntää toimivan johdon huomio takai­sin niihin.

Tyypillisen yrityksen hallitus kokoontuu noin kymme­nen kertaa vuodessa. Yksi kokous kestää muutamia tun­teja. Työtä tehdään myös kokousten välissä ja valiokun­tien valmistelevissa kokouksissa, mutta johtopäätös on selvä:

Yritysten hallitukset tekevät tärkeimmät päätöksensä tiukois­sa aikaraameissa. Puheenjohtaja vastaa siitä, että aika käytetään te­hokkaasti, mutta myös hallituksen jäsenillä on oma vastuunsa.

Hallituksen jäsenillä on lähes aina kokemusta operatiivisista tehtävistä. He ovat tottuneet kysymään ja tuntevat myös yksityis­kohdat. Hallituksen jäsenen mielessä – ainakin minun – risteilee loputon määrä kysymyksiä. Hallituksen jäsen toimii kuitenkin väärin, jos hän kysyy kaikes­ta eikä keskity olennaiseen. Toimitusjohtaja pakotetaan silloin tar­pomaan selvitysten suossa.

Maailma ei kuitenkaan noudata hallitusten ennusteita.

Mistä oikeat kysymykset sitten löytyvät? Strategiasta tietysti. Mutta sekään ei riitä. Strategia kertoo, mi­ten yritys etenee visiotaan kohti ennustamassaan toimintaympä­ristössä. Maailma ei kuitenkaan noudata hallitusten ennusteita. Niiden jäsenten on kysyttävä toisiltaan, ovatko silmät auki muu­toksille. Muuttuuko strategia, kun maailma muuttuu?

Ovatko silmät auki muutokselle? Muutoksiin liittyy aina myös mahdollisuus. Hyvä stra­tegia on niin joustava, että se jättää tilaa tarttua kiin­nostaviin tilaisuuksiin.

Teknologian kehitys, globalisaatio, digitalisaatio, asiakaskäyttäytymisen muutokset, kilpailijoiden toi­met, poliittiset riskit ja talouden tilanne – siinä esimerkkejä muut­tujista, joita hallitus joutuu ennakoimaan. Osa niistä on näyttä­viä megatrendejä, osa täysiä yllätyksiä, ja pahimmat niin sanottuja mustia joutsenia.

Kaikki muuttujat vaativat yrityksen liiketoiminnan säännöllis­tä arviointia. Avainsanoja ovat muutosnopeus ja vaikuttavuus. En­nakoinnin apuna on huolella tehty riskikartta, joka minimoi riski­en vaikutuksia, määrittelee vastuut ja tukee oikeiden kysymysten esittämistä.

Niihin annetut vastaukset ja teot vahvistavat hallituksen luotta­musta johtoon – tai johtavat muutoksiin toiminnassa.

Kysymisen taito vaatii jatkuvaa harjoitusta ja valppautta. Maail­ma muuttuu jatkuvasti ja kysymykset sen mukana. Yksi kysymyk­sistä säilyttää kuitenkin aina paikkansa: mitä muutos tarkoittaa meidän asiakkaillemme?

 

Anu Nissinen

 

 

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Mandatum Life Magazinessa maaliskuussa 2015.