Kuka elää kuplassa: toimitusjohtaja vai hallitus?

Pari viikkoa sitten järjestettiin tilaisuus Toimitusjohtajuus sadassa minuutissa. Tilaisuus pohjautui yli 400 tehtyyn haastatteluun kohderyhminä yritysten hallitusten ja johtoryhmien jäsenet sekä toimitusjohtajat. Asiasta uutisoivat ainakin Kauppalehti ja Helsingin Sanomat, jälkimmäinen otsikolla Juhani, 51v. on tyypillinen suomalainen toimitusjohtaja – ja hän elää kuplassa.

Kiinnostavaa tietysti on, että tyypillisin toimitusjohtajan etunimi on Juhani, mutta vieläkin kiinnostavampi on huomio toimitusjohtajan elinympäristöstä. Kuplassa elämisen oletus oli tutkimuksen mukaan tehty sen pohjalta, miten toimitusjohtajien sekä heidän edustamiensa yritysten hallitusten ja johtoryhmien jäsenten käsitykset poikkesivat toisistaan.

Eroavaisuuksia löytyi muun muassa toimitusjohtajan työn laadusta, yrityskulttuurista, toimitusjohtajan osaamisesta sekä yrityksen kilpailutekijöistä. Hallitusten ja johtoryhmien jäsenten käsitykset olivat lähempänä toisiaan kuin toimitusjohtajan käsitykset lähimpien sidosryhmiensä kanssa.

Johtopäätös kyselyn pohjalta oli, että toimitusjohtaja elää kuplassa ja hänellä on peiliin katsomisen paikka.

Johtopäätös kyselyn pohjalta oli, että toimitusjohtaja elää kuplassa.

Yrityksen hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi on määritelty toimitusjohtajan palkkaaminen. Ennen rekrytointiprosessin aloitusta hallitus määrittelee haettavan henkilön profiilia yhtiön tarpeiden pohjalta; toimialakokemus, osaamiset ja kyvyt, referenssit, jne. Rekrytointiprosessin aikana neuvotellaan muiden asioiden lisäksi toimitusjohtajan mandaatista, sovitaan kokonaiskompensaatiosta sekä raportoinnista ja muista toimintamalleista.

Monesti rekrytointiprosessin jälkeen hallitus yhdessä uuden toimitusjohtajan kanssa käy läpi ainakin kevyemmän strategiaprosessin, missä yhteiset pitkän ajan strategiatavoitteet määritellään. Yrityksen tavoitteet liittyvät usein myös toimitusjohtajan tulospalkkioihin.

Hallituksen kokoukset tulee olla eteenpäin katsovia ja toimitusjohtajan työtä tukevia. Lisäksi ne ovat myös paikka toimitusjohtajalle raportoida työstään. Toimitusjohtajan työn arvioinnissa hallituksella on mahdollisuus tarpeen mukaan haastatella suoraan myös toimitusjohtajan alaisia, johtoryhmäläisiä. Hallituksella on tässä kaikessa aloiteoikeus.

Hallitus siis määrittelee haettavan toimitusjohtajan profiilin, työn seurannan, tavoitteet, kompensaation sekä raportoinnin.

Kyselyn paljastamassa tilanteessa, jossa toimitusjohtajalla on selvästi erilainen käsitys työstään, toimintatavoistaan, osaamisestaan tai yrityksen tilasta kuin hallituksella, lienee syytä kysyä, olisiko toimitusjohtajan sijaan peiliin katsomisen paikka myös hallituksella.

 

Samuli Sipilä