MARdröm – eli kertomus kuinka hyvästä järjestelmästä tehtiin huono

On tylsä valittaa ja erityisen tylsä valittaa asioista, joihin valittaminen ei tulle vaikuttamaan. Silläkin uhalla, että leimaan itseni ruikuttajaksi joudun päästämään höyryjä arvopaperimarkkinasääntelyn tuoreimmasta uudistuksesta eli Market Abuse Regulation -säännöksestä, jota kutsuttaisiin kavereitten kesken MARiksi, jos sillä olisi kavereita.

Säännöstä kutsuttaisiin kavereitten kesken MARiksi, jos sillä olisi kavereita.

MAR on hyvä huono esimerkki siitä, miten sinänsä poliitikkojen hyvät tavoitteet ja halu näyttää äänestäjille pontevuutta johtavat regulaatioon, jossa asiat huononevat kaikkien kannalta. MAR-sääntelyssä on neljä valuvirhettä:

  1. Puutteellinen valmistelu. Niin pörssiyhtiöt kuin valvova viranomainen FiVa asetetaan kohtuuttomaan tilanteeseen, kun säännökset ovat epäselviä ja vieläpä eri kieliset versiot poikkeavat toisistaan. Koko prosessi on tyystin manuaalinen tässä digitalisaation ajassa.
  2. Sijoittajan tiedonsaaminen vaikeutuu. Suomessa on ollut hyvä ja toimiva käytäntö, jossa yhtiöiden kotisivuilla on ajantasainen tieto sisäpiirin omistuksista. Nyt tämä ymmärrys pilkkoontuu yksittäisistä transaktioista tiedottavien pörssitiedotteiden mereksi.
  3. Lähipiirin määritelmän laajuus. Lähipiiri laajenee MAR:n myötä. Huonon valmistelun johdosta ei tosin vielä tiedetä kuinka paljon. Joka tapauksessa tämä johtaa tilanteeseen, joka lisää pörssitiedotteiden määrää todella paljon.
  4. Nostaa johdon kynnystä hankkia oman yhtiön osakkeita. Lienee yleisesti hyväksytty näkemys, että johdon omistuksellinen sitoutuminen on hyödyllistä. MAR on taas yksi tämän tavoitteen toteuttamista vaikeuttava asia. Ainakin minä koen, että harkitsen kaksi kertaa ennen kuin teen mitään, mistä pitää lähettää pörssitiedote.

Jotta tämä kirjoitus ei menisi pelkästään ruikuttamiseksi niin tässä kolme pointtia jatkoa ajatellen:

  1. Suomalaiset yhdessä muiden pohjoismaitten kanssa aktiivisesti vaikuttamaan uusiin sääntelyaihioihin ennen kuin ne ovat alkaneet elää omaa elämäänsä Brysselin isossa säädöspajassa. Aloitetaan tekemällä yhteinen aloite, kuinka MAR:n mukainen raportointi voidaan automatisoida.
  2. Kun meillä on parempi järjestelmä käytössä kuin mitä EU sääntely tarjoaa, niin on haettava kansallista liikkumatilaa.
  3. Suomen pääomamarkkinoilla toimivien niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden on aloitettava dialogi siitä, kuinka pääomamarkkinoista tehdään Suomen kilpailukykytekijä.