Olemme vuosikymmenten saatossa olleet hallituksissa mukana palkkaamassa kymmeniä toimitusjohtajia erikokoisiin ja eri tavoin omistettuihin yhtiöihin. Siksi rohkenemme valottaa vellovaa keskustelua yrityshallituksen näkökulmasta.
Hallituksen lähtökohtana toimitusjohtajan palkkaukseen on yrityksen menestys. Keskeisin tekijä menestymiselle on hyvä johtaminen. Hyvin johdettu yritys on määritellyt, missä liiketoimissa se toimii ja mitä riskejä otetaan, minne se toimintonsa sijoittaa ja kuinka se kilpailee asiakkaistaan.
Hallitus pyrkii palkitsemisella pätevän toimitusjohtajan saamiseen ja pitämiseen firmassa niin kauan, kuin se on yhtiö edun mukaista, sekä hänen johtamissuoritteensa kohdentamiseen yrityksen menestyksen kannalta tärkeimpiin asioihin.
Hyvät johtajat voivat olla yhtiön omistajille miljoonien, jopa miljardien, arvoisia.
Huonot voivat tuhota hyvänkin yrityksen ja sietävät saada potkut palkitsemisen sijaan. Hyvän toimitusjohtajan menettämisestä johtuvat haitat ovat yleensä moninkertaisia vuosiansioon verrattuna.
Pohjoismaissa yhtiökokous valitsee yhtiölle hallituksen, jonka tehtävänä on johtaa yhtiötä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti. Hallitus palkkaa vuorostaan yhtiöön toimitusjohtajan, joka vastaa päivittäisen toiminnan johtamisesta.
Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Hallitus päättää toimitusjohtajan työehdoista. Toimitusjohtajan palkkausta harkittaessa hallitus käyttää usein apunaan riippumattomien konsulttien palkkaselvityksiä.
Toimitusjohtajan ansiotasossa otetaan huomioon hallituksen tekemä toimitusjohtajan suoritteen arviointi.
Lyhyen ja pitkän aikavälin suorituspalkkiot riippuvat asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Oikea tavoitteenasettelu on hallituksen hankalimpia tehtäviä. Tavoitteena on tukea yrityksen menestystä kilpailukykyisellä kokonaispalkkauksella: ei liikaa, eikä liian vähän.
Kilpailu pätevistä toimitusjohtajista on kovaa, etenkin kun monet yrityksemme toimivat aidosti kansainvälisillä markkinoilla. Palkkamarkkinan selvittämisellä vältetään ylisuuret kompensaatiot.
Suomessa toimitusjohtajien palkkaustaso on kansainvälisesti verrattuna kohtuullinen. Myös lyhyen ja pitkän aikavälin suoritepalkkiot ovat täällä vielä järkeviä suhteessa aikaansaatuun tuloskehitykseen.
Aika ajoin yksittäisillä osakkailla voi olla vahvoja mielipiteitä siitä, miten yrityksen johtoa tulisi palkita. Etenkin institutionaaliset sijoittajat kuten kansainväliset sijoitusrahastot ja Suomen valtio ovat esittäneet omia näkemyksiään julkisuuteen.
Hyvä hallitus kuuntelee osakkaitaan, mutta pitää mielessä, että sen on toimittava yhtiön edun mukaisesti. Omistusrakenteesta riippumatta hallitus ei voi kumartaa yksittäiselle osakkeenomistajalle, vaan sen esimiehenä on yhtiökokous.
Philip Aminoff, Directors’ Institute Finlandin (DIF) puheenjohtaja
Jorma Eloranta, DIF:n policy-valiokunnan jäsen
Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin alun perin Kauppalehdessä 21.8.2017.
