Minulla oli ilo tavata pitkästä aikaa ystäväni Annika Steiber ja keskustelumme kääntyi nopeasti Googlen johtamismalliin. Annika Steiber Ruotsin Chalmersista on maailman ensimmäinen akateeminen tutkija, jolle on avattu ovi Googlen pääkonttoriin Silicon Valleyssa. Annika tutki yritystä ja sen menestystekijöitä ja olinkin utelias kuulemaan, mitä hän oli Googlesta oppinut.
Tuotteiden, liiketoimintamallien ja yritysten elinkaaret lyhenevät lyhenemistään.
Annikan mukaan olemme keskellä paradigmamuutosta, jonka myötä teollinen yhteiskunta on siirtymässä informaatioyhteiskunnan kautta niin kutsuttuun innovaatioyhteiskuntaan. Tietoyhteiskunnan kilpailutekijät osaaminen, tieto ja data ovat nykyään kaikkien helposti saatavilla. Samaan aikaan kilpailu kiristyy ja muutosvauhti kiihtyy globalisaation ja internetin vallankumouksen myötä.
Tuotteiden, liiketoimintamallien ja yritysten elinkaaret lyhenevät lyhenemistään. Etabloituneet ja elinvoimaiset yritykset saattavat hävitä nopeastikin uuden kilpailutilanteen alla, jos ne eivät osaa muuttua ja uudistua riittävän nopeasti.
Kun tieto ja osaaminen ovat muuttuneet kaikkien saatavilla olevaksi yleishyödykkeiksi, on eloonjääminen kiinni siitä, kuka pystyy kehittämään parhaat ideat sekä toteuttamaan ja kaupallistamaan ne. Innovaatiotoiminnan johtaminen on noussut menestystekijäksi.
Ei riitä, että yritys keskittyy ja panostaa ydintoimintaansa. Yritysten tulee suunnata yhä enemmän resursseja innovointiin ja uuden kehittämiseen. Yrityksen kannalta kyseessä ei ole joko tai, vaan sekä että. Tämän päivän menestyjät pystyvät yhdistämään nämä siitäkin huolimatta, että yrityksen eri yksikköjen välille syntyy kilpailua resursseista, asiakkaista ja markkinoista (esimerkiksi Nespresso ja Nestlé).
Yrityksen kasvaessa on tavanomaista, että sen kontrollimekanismit lisääntyvät. Luodaan lisää toimintaohjeita, sääntöjä, byrokratiaa, rakenteita, jne. Mitä enemmän kontrollia, sen turvallisempi tunne siitä, että business ja tilanne ovat hallussa. Tämä toimi hyvin aikaan, jolloin toimintaympäristö muuttui hitaasti. Nykyisessä hypernopeassa maailmassa jäykät kontrollirakenteet ovat petollisia. Dynaamiset organisaatiot, jotka osaavat muuttua nopeasti, löytää uusia ratkaisuja, kokeilla niitä, hylätä toimimattomat ja hakea taas uusia ratkaisuja, saattavat menestyä huomispäivän kilpailutilanteessa muita paremmin.
Yrityksen kasvaessa on tavanomaista, että sen kontrollimekanismit lisääntyvät.
Google, joka on rankattu brändiltään maailman toiseksi arvokkaimmaksi yritykseksi ja jolla on yli 30 000 työntekijää, määrittelee itsensä ”semistrukturoiduksi” organisaatioksi – 50 prosenttia järjestystä ja 50 prosenttia kaaosta. Kauhistuttava ajatus tämän päivän johtajille, jotka kaipaavat kontrollia, ennustettavuutta ja sitä, että asiat tehdään tietyllä tavalla ennalta määritellyn prosessin mukaan.
Millaista johtajuutta Googlessa on tunnistettu, mistä myös muut innovaatiointensiiviset yritykset voivat ottaa mallia? Annika Steiber kiteyttää kyvykkään johtamisen ainekset seuraavasti:
- Hallitse isot ja nopeat muutostilanteet. Ei voida enää tuudittautua siihen, että perinteiset kilpailutekijät antavat pitkäjänteisen kilpailuedun. Sen sijaan tarvitaan dynaamista kyvykkyyttä, toisin sanoen kykyä havaita aikaisessa vaiheessa uhkia ja hyödyntää vastaan tulevia mahdollisuuksia. Lisäksi tarvitaan valmius reagoida nopeasti ja toteuttaa koska tahansa isojakin muutoksia toiminnassa.
- Ole aina askeleen edellä. Tulipalojen sammuttaminen ja reaktiiviset päätökset eivät riitä. Uudistushakuinen organisaatio, joka on valpas ympäristönsä suhteen ja kehittyy jatkuvasti, oppii elämään järjestyksen ja kaaoksen rajamailla. Tavoitteiden tulee olla selkeät mutta toteutustavoissa riittävää väljyyttä, jotta työntekijöille jää mahdollisuus ratkaista itse ongelmia ja tilaa kokeilulle ja luovuudelle.
- Anna tilaa työntekijöiden luovuudelle. Jatkuvasti innovatiiviset yritykset uskovat vakaasti, että jokainen haluaa olla luova ja kehityshakuinen omassa työssään ja että innovaatioita ohjaa ensisijaisesti henkilökohtainen motivaatio. Siksi nämä organisaatiot asettavat yksilön etusijalle ja antavat heille mahdollisuuden tehdä myös sellaisia tehtäviä, jotka innostavat heitä. Menestystekijöitä ovat yksinkertaiset ja kevyet hallinnolliset rutiinit, pienet tiimit, luonnolliset hierarkiat, läpinäkyvyys sekä vastuu ja vapaus tehdä omia päätöksiä. Ohjausta tehdään sekä vahvan vision ja tavoitteiden, että selkeiden ja uskottavien arvojen kautta.
- Mahdollista ”sekä-että” organisaatio. Ei pidä vähätellä haastetta hallita ja ohjata nykytuotantoa ja samaan aikaan panostaa innovaatioiden kehittämiseen ja uuden luomiseen. Tämän päivän menestyjät osaavat tasapainoilla tässä. He osallistavat laajasti työntekijöitään kehittämiseen ja muutostyöhön, oli kyseessä olemassa olevan parantaminen tai uuden luominen.
- Avaudu ulkopuoliselle maailmalle. Niin kutsuttu Open Innovation on arkea huomispäivän menestyjille. Sen idena on, että yritykset rakentavat erilaisia verkko- ja yhteistyöalliansseja asiakkaiden, toimittajien, kilpailijoiden, start-upien, yliopistojen, viranomaisten, ja ties kenen kanssa pysyäkseen kehityksessä mukana.
- Näe yritys järjestelmänä. Yritysten täytyy muuttaa näkökulmaa prosessinäkökulmasta systeeminäkökulmaksi. Tällä Annika tarkoittaa sitä, että yritys muodostuu eri osakomponenteista, joiden tulee olla sopivassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Näitä komponentteja ovat esimerkiksi yrityksen liiketoimintamalli, hallitus, brändi, henkilöstö, rakenne, kulttuuri, viestintä, jne. Prosessinäkökulmassa korostuu jokaisen komponentin tehokkuus ja sen tuotos (output).
Millaisista aineksista teidän yrityksenne johtamisen kyvykkyys koostuu ja kuinka sitä kehitetään tulevaisuutta ajatellen? Voit tutustua Annika Steiberin tutkimukseen Googlen johtamismallista täällä.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Suunta kasvuun –blogissa.
