Yritysverotuksen kehittämistä arvioinut asiantuntijatyöryhmä ehdotti 9.2.2017 julkaistussa raportissaan, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta pitäisi kiristää. Työryhmän mielestä muilta osin yritysverotuksessamme ei ole tarvetta korjauksille. Nämä ovat täysin vääriä viestejä poliittisille päättäjille verojärjestelmämme nykytilasta ja sen kehittämisestä.
Työryhmä on oikeassa siinä, että osinkoverotus pitäisi uudistaa. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on epäneutraali ja epäoikeudenmukainen, ja se ohjailee yrityksiä ja omistajia talouskasvun kannalta haitallisella tavalla. Työryhmä ei kuitenkaan ehdota huonon osinkoveromallimme uudistamista, vaan ainoastaan sen monimutkaisten muuttujien hienosäätöä. Lopputuloksena olisi, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus kiristyisi tuntuvasti. Tällaisen ehdotuksen toteuttaminen olisi haitallista yritysten kasvulle ja työllistämiselle sekä Suomen kilpailukyvylle.
Vähintään yhtä ongelmallinen on työryhmän toinen johtoajatus, että Suomen yritysverojärjestelmässä ei ole mitään parannettavaa. Verotuksessamme on lukuisia ongelmia, joiden korjaaminen parantaisi yritysten toimintaedellytyksiä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena, ja sitä kautta lisäisi verotuottoja pidemmällä aikavälillä. Esimerkkeinä kilpailukykyä parantavista muutoksista voidaan mainita konserniverotuksen uudistaminen, tulolähdejaon poistaminen, osakeluovutusten verovapausmallin uudistaminen, yritysjärjestelysäännösten joustavoittaminen sekä pääomasijoitusrahastojen ja säätiöiden verohaittojen poistaminen.
Oikeusturva ja ennustettavuus
Kaikkein isoimmat ongelmat yritysverotuksessamme liittyvät yritysten oikeusturvaan ja verotuksen ennustettavuuteen. Verohallinto on viime vuosina käyttänyt laajasti harkintavaltaa, ja soveltanut yleistä veronkiertosäännöstä ja siirtohinnoittelun oikaisusäännöstä voimassa olevaa oikeutta laajentavalla tavalla. Tällainen lakisidonnaisuusperiaatteen vastainen soveltamiskäytäntö on johtanut yritysten oikeusturvan ja verojärjestelmän ennustettavuuden heikentymiseen. Lainsäätäjän tulisikin täsmentää näiden verosäännösten soveltamisrajat vastaamaan kansainvälisiä käytäntöjä ja oikeusvarmuuden vaatimuksia.
Myös verotusmenettelyyn liittyy huomattavia ongelmia. Verotarkastuksissa on esiintynyt huolestuttavalla tavalla lain ja hyvän hallinnon periaatteiden vastaisia toimintatapoja. Lisäksi verotuksen ensimmäinen muutoksenhakuaste ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, kuten riippumattomuuden ja verovelvollisen suullisen kuulemisen, vaatimuksia.
Lainsäätäjän pitäisi mahdollisimman nopeasti selkeyttää verohallinnon toimintakäytäntöjä.
Hyvin toimiva verotusmenettely on tärkeä osa hyvin toimivaa yritysverojärjestelmää. Verotuksen käytännön toimittaminen, muutoksenhaku ja oikeussuojakeinot vaikuttavat keskeisellä tavalla yritysten toimintaympäristöön. Lainsäätäjän pitäisi mahdollisimman nopeasti selkeyttää verohallinnon toimintakäytäntöjä ja uudistaa muutoksenhakumenettelymme länsimaisen oikeusvaltion edellyttämälle tasolle.
Kevään puoliväliriihessä hallituksella on hyvä tilaisuus tehdä linjauksia yritysverotuksemme uudistamisesta. Näin voitaisiin parantaa yritysten edellytyksiä kasvaa, työllistää ja investoida Suomessa. Kilpailukykyiset verolait ja korkeatasoinen oikeusturvajärjestelmä myös edesauttavat ulkomaisten investointien saamista Suomeen.
Janne Juusela
Oikeustieteen tohtori, Borenius Asianajotoimisto Oy:n osakas.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehden Debat-palstalla.
