Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on ylimmän johdon kirittäminen pitkällä aikavälillä arvoa luovissa strategisissa kysymyksissä. Tuoreen globaalin selvityksen(1) mukaan yritysten ylin johto kokee kuitenkin, että nimenomaan hallitus on usein vastuussa lyhytnäköisistä tulospaineista – pitkän aikavälin strategian kustannuksella.
Suomessa suurilla yrityksillä on viime vuosina ollut taipumus maksaa vuosittain korkeitakin osinkoja. Samaan aikaan investointiaste on pysynyt alhaisena. Esimerkiksi suomalaisten suuryritysten tilaa seuraavassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja OP-Ryhmän yhteisessä tutkimuksessa suuryritysten investoinnit ovat olleet yleisesti laskussa koko tarkasteluajan 2012–2015.
Hallitusten pitäisikin voimakkaammin osallistua houkuttelevien investointikohteiden tunnistamiseen.
Ennen kuin investointipäätöksiä voidaan tehdä, tulee ensin tietenkin tunnistaa houkuttelevia investointikohteita. Hallitusten pitäisikin voimakkaammin osallistua houkuttelevien investointikohteiden tunnistamiseen ylimmän johdon apuna. Ei riitä, että investointeja kohdistetaan vain yleisiin ajankohtaisiin ilmiöihin kuten digitalisaatioon tai yleiseen operatiiviseen asiakkuudenhallintaan.
Tärkeimmät tulevaisuuden investoinnit liittyvät nimenomaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen asiakas- ja markkinanäkökulmasta. Lähes yrityksen kuin yrityksen liiketoimintamallit ovat enemmän tai vähemmän voimakkaassa murroksessa. Investointimahdollisuuksien tunnistamiseksi myös hallitusten jäseniltä vaaditaan nyt vahvaa ymmärrystä ja näkemystä yrityksen asiakkaista ja kohdemarkkinoista.
Valitettavan usein näin ei kuitenkaan ole. Toisessa selvityksessä(2) yritysten ylimmän johdon edustajat arvioivat, että hallituksilla on keskimäärin hyvä tuntemus yrityksen taloudellisesta tilasta, mutta hallitusjäsenet ymmärtävät paljon huonommin yrityksen strategiaa ja toimialan dynamiikkaa. Vain 16 prosenttia vastaajista uskoi, että hallitus ymmärtää yrityksen toimialan logiikan kirkkaasti. Tämä on matala prosenttiosuus.
Hallitusten jäseniltä vaaditaan nyt vahvaa ymmärrystä ja näkemystä yrityksen asiakkaista ja kohdemarkkinoista.
Mainitun suuryritystutkimuksemme tulokset osoittavat, että käytännössä kaikki suomalaiset suuret yritykset arvioivat kilpailun kansainvälisillä markkinoilla ankaraksi ja koko ajan kiristyväksi. Teimme vastaavan kyselyn ruotsalaisten suuryritysten johdolle 2014–2015. Keskeinen huomio oli, että ruotsalaiset johtajat kokevat huomattavasti vähemmän paineita kilpailla hinnoilla suomalaisiin verrattuna, ja painottavat pontevammin jatkuvaa asiakaslähtöistä uuden liiketoiminnan kehittämistä.
Olisikin olennaista tarkastella, keskitytäänkö hallitustyöskentelyssä tarpeeksi yrityksen pitkän aikavälin strategian ja arvonluonnin tukemiseen. Hallitusten tulisi etsiä keinoja, joilla ne voisivat vahvistaa ymmärrystään yrityksen asiakkaista ja jakaa näkemystään johdon strategisen päätöksenteon tueksi.
Asiakas- ja markkinaymmärryksen tulisi myös olla keskeinen kriteeri hallitusjäseniä valittaessa. Toisen toimialan asiakasosaaminen voi tuoda merkittävää näkemystä hallituksen ja ylimmän johdon yhteistyöhön tulevaisuuden menestysstrategioiden luomiseksi.
Kirjoittaja:
Professori
Aalto –yliopiston kauppakorkeakoulu
Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulu
(1) Barton & Wiseman (2014). ”Making Boards Work”. Haettu 1.2.2016.
(2) McKinsey (2013). ”Improving board governance: McKinsey Global Survey results”. Haettu 1.2.2016.
Teema-artikkeleita julkaistaan kevään aikana liittyen Directors’ Institute of Finlandin ajankohtaisiin teemoihin. Ensimmäisen vuosineljänneksen teema on Hallitus ja asiakas. Toisen vuosineljänneksen teema on Hallitus ja innovaatiot. Teema-artikkelit julkaistaan kokonaisuudessaan Boardview-lehdessä kesäkuussa. Kirjoittajat ovat DIF:n valitsemia asiantuntijoita.