Megatrendejä ei voi sivuuttaa

Megatrendit vaikuttavat yritysten toimintaan entistä enemmän. Jo nyt erityisesti digitalisaatio ja automaatio jylläävät, mutta muitakaan ei voi jättää huomiotta. Megatrendien vaikutusta hallitustyöskentelyyn pohtivat hallitusammattilaiset Gunvor Kronman ja Raimo Lind.

Maailma muuttuu todella kovaa vauhtia ja vallalla olevat megatrendit vaikuttavat suomalaistenkin yritysten tulevaisuuteen. Yritysten hallituksissa pitää olla diversiteettiä ja avointa keskustelua, jotta uhat ja mahdollisuudet osataan ottaa huomioon yrityksen tulevaisuuden kannalta. Toimialasta riippuen kaikki megatrendit eivät vaikuta kaikkiin yhtiöihin. Työn tekemisen muutokset vaikuttavat kuitenkin kaikkiin yrityksiin, ja niihin Suomessa ei olla vielä täysin tartuttu. Teknisen kehityksen hyppäykset ovat luonnollisia, pitää vain nähdä ne mahdollisuudet, joissa erityisesti Suomi on vahvoilla.

Miten megatrendit vaikuttavat yrityksen johtamiseen?

Raimo Lind: Megatrendeistä digitalisaatio ja teknologian murrokset hämärtävät toimialojen rajoja. Niitä pitää seurata erityisen tarkasti. Niissä viidessä yrityksessä, joiden hallituksessa istun, osa megatrendeistä on hyvinkin relevantteja, osa vaikuttaa toimintaan vain välillisesti tai viiveellä.

Gunvor Kronman: Kyllähän ne vaikuttavat hyvin eri tavalla riippuen siitä, mikä on yrityksen markkina. Hallituksen kokoonpanolla on tässä merkitystä. Hallituksessa pitää olla riittävästi diversiteettiä ja myös sellaista out of the box -ajattelua. Olen tehnyt paljon töitä Ruotsissa ja Tanskassa, ja siellä tällainen ajattelu on vallinnut jo pidempään. Jos hallituksen kokoonpano on liian samankaltainen, tyhmien kysymysten ja rohkeiden ajatusten esittäminen jää vähemmälle.

Raimo Lind: Tällaisen ajattelun salliminen on puheenjohtajan tehtävä.

Gunvor Kronman: Jos mennään kaavan mukaan, niin megatrendien käsittely jää aika ohueksi. Se tuntuu tällöin epäoleelliselta. Hallituksen työn pitää olla avointa ja keskustelukulttuurin rohkeaa. Joku megatrendi voi ensin näyttää riskiltä, mutta saattaa osoittautuakin mahdollisuudeksi.

Raimo Lind: Komiteatyö ottaa pois rutiineja hallituksen pöydältä, jolloin aikaa jää enemmän uhkien ja mahdollisuuksien miettimiseen. Itse olen käyttänyt esimerkiksi skenaariomallia mahdollisten muutosten vaikutusten hahmottamiseen.

Gunvor Kronman: Liian paljon halutaan ja uskotaan, että kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. Emme ole sisäistäneet riittävästi uuden maailman työrytmejä.

Miten yrityksissä seurataan megatrendejä?

Gunvor Kronman: Niiden seuraaminen tietysti on hallituksen tehtävä, kuten myös toimivan johdon. Menetelmät kuitenkin vaihtelevat paljon. Itse yritän puheenjohtajana löytää siihen aikaa. Riittävän monipuolinen hallituksen kokoonpano jo itsessään varmistaa sen, että tulee erilaisia näkemyksiä. Meillä on esimerkiksi yhdessä hallituksessa käytössä oma WhatsApp -ryhmä, jossa jaamme tietoa ja havaintoja myös kokousten välillä.

Raimo Lind: Johto käyttää hallitusta enemmän aikaa työpaikalla ja keskustelee säännöllisesti asiakkaiden kanssa. Tällaiset toimialalle tyypilliset muutokset johdon pitää pystyä pyydystämään. Hallitus voi sitten nähdä tämän horisontin ulkopuolelle ja ehkä haastaa johtoa. Myös ihmisiä toimialan ulkopuolelta on joskus hyvä ottaa mukaan dialogiin.

Onko megatrendien seuraaminen osa strategiatyötä?

Raimo Lind: On tietysti, mutta jos jotain tapahtuu, siihen pitää reagoida eikä odottaa seuraavaa strategiaprosessia. Ennustettavuus on kärsinyt – joka päivä joutuu seuraamaan, mitä on tapahtunut.

Gunvor Kronman: Seuraamme megatrendien vaikutuksia osana strategiaa jokaisessa kokouksessa. Esimerkiksi ”Trumpismin” vaikutukset eivät varmasti jää tähän. Se voi vaikuttaa vapaaseen maailmankauppaan.

Hallituksessa pitää olla diversiteettiä ja avointa keskustelua, jotta uhat ja mahdollisuudet pystytään huomioimaan.

Onko teillä selkeitä case-esimerkkejä?

Raimo Lind: Nokian Renkaissa yksi teknologian mahdollistama muutos on itse ajavat autot. Ne toteutuvat viiden–kymmenen vuoden kuluttua. Silloin ei aina omisteta autoa vaan, kun autolle tulee tarvetta, se tulee luoksesi. Kuka tällaiseen autoon ostaa renkaat, millä kriteereillä ja mistä? Sama koskee ympäristönormeja ja sähköautojen toimintasäteeseen vaikuttavaa renkaiden vierintävastusta. Näitä asioita pohdimme. Satossa taas, jonka hallituksessa istuin pitkään, päädyttiin jo 15 vuotta sitten keskittämään asunto-omistus viiteen kasvukeskukseen useista sadoista kunnista, mikä johti asuntomassan tasaiseen arvonnousuun sekä hyvään vuokrausasteeseen. Kolmantena esimerkkinä huippunopeat yhteydet synnyttävä teknologia, joka mahdollistaa Elisalle IoT-tarjonnan kasvattamisen.

Gunvor Kronman: Kalevala Korussa pohdimme, mitä koru merkitsee eri sukupolville. Entä, mitä tarpeita asiakkaalla on? Vaikka se ei olisi koru, siihen voi yhdistää korun. Tällöin katsoimme megatrendejä ja esiin nousivat turvallisuus, eettisyys ja ympäristöystävällisyys, johon liittyy kierrätys. Kierrätyksellä on vaikutusta tuotantoprosessiin. Myös uudet jakelutiet ovat sekä haaste että mahdollisuus.

Megatrendit, jotka luovat Suomelle uusia mahdollisuuksia?

Gunvor Kronman: On tärkeää huomioida epävakaa ja vaikeasti ennustettava maailman tilanne. Suurilla markkinoilla haetaan yhä enemmän niin sanottuja terveitä ratkaisuja. Koskematon luonto, puhdas ilma ja vesi voidaan liittää paitsi esimerkiksi matkailuun, mutta myös sen tuotteisiin, kokonaisuuksien paketoimiseen ja niiden myymiseen. Suomella on mahdollisuus hyötyä näistä globaaleista trendeistä. Lisäksi turvallisuus, jota emme ehkä täysin ymmärrä, on maailmalla paljon isompi juttu. Toinen on meidän valtava tekninen osaaminen ja sen hyödyntäminen. Itse en ole hallitustyössä törmännyt teknologisen kehityksen ja digitalisaation tuomiin eettisiin kysymyksiin. Erityisesti ne koskevat palvelualoja, ei niinkään tuotantoa. Meillä pitäisi olla rohkeutta katsoa näitä alueita ja hyödyntää megatrendejä. Finnair, jonka hallituksesta juuri jäin pois, on onnistunut tässä hyvin.

Raimo Lind: Katson asiaa tietysti hieman eri ympäristöstä. Näen mahdollisuuksia uusien teknologioiden – robotisaation ja keinoälyn – rohkeassa hyödyntämisessä. Suurin uhka meille globaalisti on ilmaston hallitsematon lämpeneminen. Jos napajäät ja Himalaja sulavat, niin merenpinta nousee useita metrejä ja laajat alueet muuttuvat elin- ja viljelykelvottomiksi. Silloin nykyinen muuttoliike on ihan harjoittelua verrattuna siihen, mitä näistä asioista seuraa. Ympäristötietoisuus onneksi kuitenkin kasvaa.

Gunvor Kronman: Nämä ovat sekä mahdollisuuksien että uhkien kolikon toiset puolet.

Megatrendien vaikutus markkina-alueen perusteella?

Gunvor Kronman: Megatrendien vaikutusta ei voi erottaa siitä, toimiiko kotimaan vai ulkomaan markkinoilla. Esimerkiksi Konstsamfundetin lehtien kilpailijat ovat usein kansainvälisiä. Alle 45-vuotiaat ruotsinkieliset lukijat lukevat pitkälti myös kansainvälisiä lehtiä.

Raimo Lind: Rakentaminen on ehkä alue, jossa meidän markkinoille tuleminen on vaikeaa, koska kaavoitus ja palkat ovat säädeltyjä. Silti tälläkin alalla uusia ja tehokkaita tapoja toteuttaa asioita syntyy kaiken aikaa. Kaupan alalla nettikaupat ja jakeluteiden muutokset ovat muuttaneet tilannetta siten, että ihmiset ostavat maailmalta, jos tarjonta ei täällä ole kilpailukykyistä.

Gunvor Kronman: Joka ikisessä hallituksessa, jossa minä istun, jakeluteiden muutokset tulevat toistuvasti esiin. Pitää miettiä, minkälainen sekoitus on hyvä rakentaa. Netti ei ole ainoa ratkaisu, pitää rakentaa kombinaatio.

Vaikuttaako yrityksen omistuspohja hallituksen toimintaan?

Gunvor Kronman: Yrityksen kulttuuri vaikuttaa varmasti enemmän kuin omistusmuoto. Pörssiyhtiöissä riskienhallintaa tulee ehkä kuitenkin mietittyä enemmän.

Raimo Lind: Jos ajatellaan esimerkiksi monopoliyhtiöitä Alkoa ja VR:ää, niin kyllähän alkoholin nettikauppa ja tuonti Virosta on pannut Alkoa ahtaalle, ja OnniBus.com on taas haastanut VR:n. VR on toisaalta reagoinut nopeasti ja junat ovat taas täynnä. Sellaisissa yhtiöissä, joissa ei ole selkeää ankkuriomistusta, toiminnan sopeuttamisella voi olla joku viive, jos johto tai hallitus eivät ole ajan tasalla. Omistuksen kansallisuudellakin on merkitystä, amerikkalaiset yhtiöt yleensä reagoivat nopeasti muutoksiin.

Gunvor Kronman: Kalevala Koru on mielenkiintoinen yritys. Karjalalaisten Naisten Liitto on aina omistanut yrityksen.

Miten megatrendien vaikutus näkyy yrityksen henkilöstölle?

Gunvor Kronman: Kommunikaatiota tulevaisuuteen valmistautumisesta voisi työntekijöiden kanssa olla enemmän. Yksi tapa tehdä tätä on ottaa henkilöstön edustaja mukaan hallitustyöhön.

Raimo Lind: Koneet voivat tehdä tulevaisuudessa paljon sellaisia tehtäviä, joita ihmiset ovat aiemmin hoitaneet. Innovatiivisuus ja tarve hoitaa asiakaskontaktit hyvin ei kuitenkaan katoa. Saavutettua etua kansainvälisessä maailmassa ei kuitenkaan ole, työpaikkasi voi kadota tai sen sisältö muuttua.

Gunvor Kronman on Hanasaaren toimitusjohtaja ja pitkäaikainen hallitusammattilainen.

Hän toimii tällä hetkellä puheenjohtajana Kalevala Korun hallituksessa sekä varapuheenjohtajana Crisis Management Initiativen ja Plan Internationalin hallituksissa. Jäsenenä Kronman on Konstsamfundetin, Helsingin yliopiston, Rand Corporationsin ja Veripalvelun hallituksissa. Hän valvoo tarkkaan, että puolet hallitustehtävistä on maksullisia ja puolet sellaisia, joista ei makseta.

– Tämä tasapaino on minulle tärkeää, jotta pääni pysyy kasassa, Kronman toteaa.

Hän on opiskellut filosofiaa, kirjallisuutta, taloustieteitä ja Afrikka-aiheita sekä toiminut paljon hyväntekeväisyysorganisaatioissa. Kronman on ollut muun muassa Punaisen ristin kansainvälissä tehtävissä 16 vuotta.

Raimo Lind toimii hallituksen puheenjohtajana Elisassa, Nest Capitalissa ja Evac Holding Oy:ssä ja sekä hallituksen jäsenenä Nokian Renkaissa ja HiQ AB:ssa.

– Haastavin hallituspaikkani on toimia taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, jossa problematiikka on joskus vähän erilaista, Lind naurahtaa.

Koulutukseltaan Lind on kauppatieteiden maisteri. Varsinaisen työuransa hän on tehnyt Wärtsilässä erilaisissa johtotehtävissä. Hän jäi eläkkeelle 60-vuotiaana CFO:n ja varatoimitusjohtajan tehtävästä.

Teksti: Jari Jokinen
Kuva: Miika Kainu

Megatrendit
Sitran raportin mukaan megatrendejä ovat esimerkiksi: kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, kestävyys (raaka-aineiden riittävyys), informaatiotulva ja informaatiosota, digitalisaatio ja teknologian murros, työn muutos (robotisaatio), väestön globaali muuttoliike, uskontojen ja ismien murrokset sekä geopoliittiset valtasuhteiden muutokset.