Ei-taloudellinen raportointi DIF-webinaarin kuuma peruna

Hallituksiin kohdistuu kasvavassa määrin sääntelyä ja odotuksia yrityksen vastuullisuuden todentajina. Painava ja näkyvä paikka osoittaa vastuullisuutta on toimintakertomus. Samalla se on myös yksi sijoittajaviestinnän työväline. Laki ei-taloudellisesta raportoinnista sekä monin tavoin kehittyvä EU-regulaatio vaikuttavat hallituksen toimintaan ja rooliin sekä muuttavat toimintakertomuksia. Vastuullisuus on kuitenkin paljon enemmän kuin regulaatioon vastaamista. Se on ennen kaikkea erinomainen tilaisuus hallitukselle näyttää suuntaa ja tukea yrityksen menestystä.

Yritysvastuuta, toimintakertomuksen muodostamista ja ei-taloudellista raportointia käsiteltiin ahkerasti vuoden viimeisessä DIF-webinaarissa. Asiantuntijakumppani Hill+Knowltonin toimitusjohtaja Tarja Jussila avasi webinaarin. Yritysasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Jami Taipalinen sekä Mitopron Senior Advisor Mikael Niskala paneutuivat aiheeseen vuoropuheluna toteutettuna esityksenä.

Niskala kertasi nykyisen sääntelyn sisällön pääkohtia, ja kertoi, että voimassa oleva, muita kuin taloudellisia tietoja koskeva raportointidirektiivi on nykyään varsin yleisessä käytössä. Tosin EU-alueen sisällä sitä sovelletaan pienin vaihteluin. Valmisteilla on uusi direktiivi, jonka ehdotus julkaistaan alkuvuodesta 2021. Hän esitteli pätevän pohjan, mitä olennaisia tietoja muita kuin taloudellisia asioita koskevan raportin tulisi sisältää.

Taipalinen kertoi ilmastoasioiden raportoinnin olevan vielä vapaaehtoista, mutta se tullee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Yrityksissä tulisikin pohtia, miten ilmastoriskit otetaan huomioon johtamisessa, strategiassa ja hallinnoinnissa. Hän nosti esiin käytännön kokemuksia sekä miten toimintakertomusta täydennetään ja miten sitä voidaan hyödyntää yrityksen vastuullisen profiilin vahvistamisessa. Yleinen malli on tuoda NFI (non-financial information) osaksi toimintakertomusta jo nyt.

Toimintakertomuksen vastuullisuusosio on hyvä pitää tiiviinä ja siihen voi liittää erillisen, laajemman vastuullisuusraportin. Hän muistutti myös, että NFI-raportointi on kehittyvä prosessi, eikä valmistu välttämättä kerrasta. Lisäksi kehitystä vauhdittavat monet yhteiskunnalliset sidosryhmät, jotka edellyttävät yritykseltä vastuullisia tekoja kasvavassa määrin.

DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron esitti (muun muassa Digia Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana toimiva) Seppo Ruotsalainen. Hänen mielestään vastuullisuus terminä on epämääräinen, koska tuskin mikään yritys sanoisi toimivansa vastuuttomasti. Suomalaiset yritykset kestävät kansainvälisen vertailun ja ovat joillain osa-alueilla jopa kärjessä. Sustainability-vaatimusten taso, realismi ja olennaisuus täytyy olla ajantasaisesti yritysten tiedossa, jotta niihin kyetään vastaamaan. Ruotsalainen pitää toimintakertomusta merkityksellisenä ja hyvänä kanavana vastuullisuusasioiden viestimisessä.

Puheenvuorojen jälkeen virisi vilkasta keskustelua yleisöpuheenvuorojen ja chat-kysymysten kautta. Keskustelussa paneuduttiin muun muassa sijoittajanäkökulmiin sekä lainsäädännön muovautumiseen ajan myötä. NFI-raportointi ei käy läpi samanlaista tarkastelua kuin varsinaiset taloustiedot. Niskala totesi, että varmennettujen raporttien määrä on noussut jo yli puoleen, ja varmennus on kaksitasoista.

Esille nousi myös vastuullisuus-sanan juurtuminen, sillä se ei ole yhtä kuvaava kuin sustainability. Käsitteiden rooli on merkittävä kentän monimuotoisuuden takia. Keskustelussa heräsikin mahdollisuus, että tulevaisuudessa puhuttaisiin kestävyysraportoinnista. Pieni käsitteellinen ristiriita on myös, että muut kuin taloudelliset raportointitiedot sisältävät varsin paljon taloudellisiakin tietoja.

Lopuksi Leena Linnainmaa kiitti kaikkia vuoden 53. DIF-tilaisuuteen osallistuneita. Hän uskoo vastuullisuusraportoinnin muuttuvan pian muutenkin, eikä pelkästään sääntelyn takia. Hän kutsui tilaisuuden järjestäjiä leikkisästi unilukkareiksi, jotka herättelevät reagoimaan vastuulliseen ja kestävään raportointiin jo ennen kuin ne juurtuvat normeiksi. Hienot teot, saavutukset ja sitoumukset ovat tärkeitä, mutta niiden on kohdattava myös käytännön tasolla.