Financial Timesin foorumissa puhuttiin sidosryhmien osallistumisesta lainvalmisteluun

Panelistit vasemmalta: Alexander Kryvosheyev, Karel Havlíček, Claire Jones (moderaattori), Leena Linnainmaa ja Paul Kelly. Kuva: Financial Times Live

DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa oli panelistina Financial Timesin Business Regulation Forumissa Prahassa 31.10.2019. Foorumin avasi Tšekin tasavallan pääministeri Andrej Babiš, ja puhujiin kuului myös EU-komissaari Věra Jourová.

Linnainmaa osallistui paneeliin, jossa käsiteltiin sidosryhmien osallistumista sääntelyn valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Paneelissa oli mukana myös Tšekin tasavallan varapääministeri Karel Havlíček, joka vastaa elinkeinoasiasioista ja kaupasta. Leena Linnainmaan osallistumisen taustalla oli hänen pitkä kokemuksensa lainvalmisteluun osallistumisesta ja se, että hän toimii lainsäädännön arviointineuvoston varapuheenjohtajana. Paneelikeskustelua veti Financial Timesin toimittaja Claire Jones.

Linnainmaa painotti puheenvuoroissaan kunnollisten vaikutusarviointien tärkeyttä. Ongelmalliseksi hänen mukaansa asian tekee se, että joissakin tapauksissa laista on tehty etukäteen poliittinen päätös, johon lainvalmistelussa joudutaan mukautumaan. Tällöinkin vaikutusarviointi pitäisi suorittaa asianmukaisesti, jotta lakia säädettäessä olisi avoimesti tietoa saatavilla siitä, mitkä lain vaikutukset ovat, vaikka itse ratkaisu olisikin poliittinen. Avoin ja rehellinen vaikutusarviointi, jossa hyödynnetään olemassa olevia tutkimustuloksia, tukee demokratiaa.

Sidosryhmien osallistuminen valmisteluun on tärkeä osa tarkoin harkittua sääntelyä. Tällöin sidosryhmät pitää ottaa mukaan valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi kuulemistilaisuuksien tai työryhmäjäsenyyksien kautta. Lausuntoja pyydettäessä sidosryhmille on varattava riittävästi aikaa asian valmisteluun. Toisinaan sidosryhmäkuuleminen ja lausuntovaihe on järjestetty niin myöhäisessä vaiheessa hanketta, ettei sidosryhmien osallistuminen valmisteluun tosiasiassa toteudu eikä sitä ehkä ole edes tavoiteltu.

Valmistelumallit poikkeavat toisistaan jo Suomen tasolla, ja EU:ssakin on nähty monenlaisia malleja. Valmisteluun vaikuttaa myös se, onko asia poliittisesti kiinnostava. Yhtäältä voi poliittinen ohjaus olla niin vahvaa, että hyvän sääntelyn periaatteet joutuvat väistymään. Toisaalta jos poliittista ja julkista kiinnostusta ei ole, haasteeksi voi muodostua se, että valmistelevan virkamiehen ote asiaan saattaa olla hyvin vahva, jolloin sidosryhmien kuuleminen voi jäädä muodollisuudeksi.

Hyvä ja tasapainoinen sääntely vaatii vaikutusarviointia ja sidosryhmien kuulemista. Myös se herättää ajoittain kysymyksiä, miten kuultavat sidosryhmät on valittu.

Linnainmaa painotti tilaisuudessa myös itsesääntelyn merkitystä. Suomi on tunnettu esimerkkimaa siitä, kuinka pörssiyhtiöiden hallituksissa on runsaasti naisia ilman pakottavaa kiintiösääntelyä. Elinkeinoelämä on itse ollut asiassa aktiivinen ja edistänyt asiaa muun muassa pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin suosituksella, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.