Kuinka hallitus vastaa aktivistien painostukseen?

Paneelikeskusteluun osallistuivat Kai Kotiranta ja Sini Harkki. Keskustelua veti Harri Saukkomaa.

DIF-webinaarissa keskusteltiin 27.10.2021 hallituksen suhteesta aktivisteihin Tekirin johdolla. Kuinka hallituksen tulisi reagoida aktivistien vaatimuksiin?

Tekirin hallituksen neuvonantaja Mikko Hämeenniemi kertoi aktivistien kasvavasta merkityksestä. Yrityksiin kohdistuva paine sijoittaja-aktivistien sekä kansalaisaktivistien suunnalta on kasvanut, ja siihen on monia syitä. Media nostaa herkästi esiin David vastaan Goljat -tarinoita, joissa ainakin näennäisesti pieni aktivisti uhmaa suuryritystä. Lisäksi sosiaalinen media on tehnyt dialogista julkista. Huomion keskittyminen vastuullisuuteen on myös lisännyt tarvetta vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa.

Toisaalta hallitukset ovat itse nostaneet sidosryhmät tekemisensä keskiöön. Samalla yritykset ovat nostaneet omaa rimaansa esiintymällä maailmaa muuttavina toimijoina. Suuria lupauksia seuraavat suuret odotukset, joiden täyttämistä sidosryhmät voivat vaatia.

Aktivistien painostuksesta kannattaa silti olla tyytyväinen. Aktivistien vaatimukset ja viestit saattavat paljastaa aitoja epäkohtia, jotka korjaamalla yritys menestyykin entistä paremmin. Lisäksi aktivistien kiinnostus osoittaa, että yrityksellä ja sen työllä on merkitystä.

Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa käsitteli aihetta hallituksen ja viestinnän näkökulmasta. Yhtiön joutuessa aktivistien kampanjoinnin kohteeksi sen hallituksen on ensinnäkin muodostettava tilannekuva: Ketkä ovat asialla? Sijoittaja-aktivistit? Ympäristöaktivistit? Yritysvaltaajat? Mitkä ovat heidän vaatimuksensa ja perustelunsa? Milloin ja miten asiat tulevat julkisuuteen?

Aktivistien kampanjaviestintä on yleensä erittäin ammattimaista. Kohdeyhtiölle kyse on usein haastavasta viestintätilanteesta, harvemmin kuitenkaan kriisistä. Yrityksen on tilanteessa kyettävä viestimään ja osallistumaan keskusteluun sekä korjattava mahdolliset virheelliset väittämät. Hallituksesta keskusteluun osallistuu luonnollisesti puheenjohtaja.

Aktivistien kampanjointiin kannatta valmistautua varmistamalla riittävä viestintäosaaminen ja -resurssit, rakentamalla yrityksen sisäistä luottamuksen kulttuuria, panostamalla sidosryhmäsuhteisiin jo ”rauhan aikana” ja harjoittelemalla esimerkiksi simulaation avulla.

Lopuksi Harri Saukkomaa kutsui keskusteluun asianajajan, oikeustieteen tohtorin Kai Kotirannan ja Greenpeace Nordicin ohjelmajohtajan Sini Harkin. Keskustelussa todettiin muun muassa, että kansalaisjärjestöjen ja sijoittajien agendat ovat lähentyneet, kun esimerkiksi institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet vaatia yrityksiltä vastuullisuutta. Todettiin myös, että aktivistien viestejä kannattaa kuunnella ja lisäksi pyrkiä heidän kanssaan keskusteluyhteyteen.

DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron esitti Jussi Koskinen, joka näkee aktivismissa sekä hyvää että huonoa. Hyvää on se, että aktivistin kiinnostus kertoo, että yrityksessä on jokin ongelma, jonka korjaamiseen aktivistin ravistelu tarjoaa mahdollisuuden. Hallituksen ja johdon onkin kuunneltava aktivistien vaatimuksia nöyrällä asenteella. Aktivismin huono puoli on se, että se voi toisinaan olla hyvin lyhytnäköistä. Sijoittaja-aktivisti marssii yritykseen sisään, myllää johdon ja strategian ja lähtiessään jättää jälkeensä kaaoksen. Hallituksen on siis pidettävä pää kylmänä ja oltava kriittisiä aktivistin vaatimusten edessä.

Tilaisuuden esitysmateriaali on DIFin jäsenten ladattavissa ohessa. Videotallenteen linkki löytyy jäsensivuilta. (Edellyttää kirjautumisen.)