Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (jäljempänä myös ”DIF”) on riippumaton aatteellinen yhdistys, joka palvelee Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä. Yhdistyksellä on 636 henkilöjäsentä, joilla kaikilla on merkittävää kokemusta hallitustyöskentelystä. DIF kuuluu eurooppalaisten hallitusammattilaisten yhdistysten kattojärjestöön The European Confederation of Directors’ Associations (ecoDa). Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat eettisyys, omistaja-arvo ja hyvä hallintotapa.
Otsikkoasiassa DIF kiinnittää Finanssivalvonnan huomiota seuraaviin näkökohtiin.
1. MAR 3.1.26.d artiklan nojalla lähipiiriin kuuluu muun muassa sellainen oikeushenkilö, jonka ” johtotehtäviä hoi taa ”pörssiyhtiön johtotehtävissä toimiva henkilö. Johtotehtävien hoitaminen lähipiiriyhteisössä on näin eri ilmaisu kuin johtotehtävissä toimiminen pörssiyhtiössä. Ruotsinkielisessä kieliversiossa – joka on myös Suomessa voimassaolevaa oikeutta – ero johtotehtävien hoitamisen ( utföra ledningsuppgifter ) ja johtotehtävissä toimivan henkilön ( en person i ledande ställning ) välillä on vielä selkeämpi kuin suomenkielisessä versiossa. Nyttemmin Ruotsin valvontaviranomainen (Finansinspektionen) onkin 21.10.2016 omaksunut tulkinnan, jossa johtotehtävien hoitaminen (lähipiiriyhteisössä) on suppeampi käsite kuin johtotehtävissä toimiminen (pörssiyhtiössä).
2. DIF pitää ongelmallisena perusoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta, jos Suomessa päädyttäisiin eri tulkintaan kuin Ruotsissa. Laillisuusperiaatteeseen kuuluu muun muassa kirjoitetun lain vaatimus, jonka mukaan rangaistusuhkainen teko ja seuraamus on määriteltävä laissa. Kirjoitetun lain vaatimuksen osana laillisuusperiaate edellyttää, että rangaistusuhkaiset normit ovat riittävän yksityiskohtaisia ja tarkkarajaisia. Tarkoituksena on estää epäselvien rangaistusuhkaisten kieltojen sisällyttäminen velvoittaviin normeihin.
3. Suomen kannalta keskeisten MAR-versioiden (suomi ja ruotsi) määritelmissä on edellä kuvattu eroavaisuus, joka ei selity ilmeisellä käännösvirheellä. MAR:n sisältö on siten laillisuusperiaatteen kannalta epäselvä. Laillisuusperiaatteen vuoksi sanktiota ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta ei ymmärtääksemme tulisi voida perustaa lähipiirimääritelmän suomenkieliseen kieliversioon ainakaan siltä osin, kuin se poikkeaa ruotsinkielisestä vastuuta laajentavaan suuntaan. Vastakkainen eli laajentava tulkinta muodostuisi oikeusturvan kannalta ongelmalliseksi. Se tarkoittaisi riskiä sanktiosta siitäkin huolimatta, että kansalainen olisi toiminut voimassa olevan ja suoraan sovellettavan ruotsinkielisen MAR:n mukaisella tavalla. Erityisesti tämä koskee niitä Suomen kansalaisia, jotka toimivat ruotsalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäseninä.
4. Edellä kuvattu riski voidaan käsityksemme mukaan eliminoida sillä, että Suomessa omaksutaan samanlainen tulkinta kuin Ruotsissa. Tällöin kieliversioiden ero ei vaaranna laillisuusperiaatteen toteutumista.
5. Tulkintamahdollisuuden kannalta DIF pitää merkityksellisenä Eduskunnan talousvaliokunnan tahdonilmaisua 14.6.2016 mietinnössään 14/2016. Valiokunta katsoi, että
”- – tulkinnanvaraisuus joudutaan ottamaan huomioon Finanssi valvonnan valvontatyössä ja säännösten soveltamisessa – .”[- – ] Talousvaliokunta pitää – – tarpeellisena käyttää – – asetuksen jäsenvaltioille jättämää harkintavaltaa lähipiirin täsmällisestä määritelmästä .”
Vaikka tämä valiokuntalausuma sinänsä liittyi toiseen epäselvyyteen MAR:n kieliversioissa, DIF:n käsityksenä on, että Finanssivalvonta on yhtä lailla oikeutettu hakemaan yhdenmukaistavaa tulkintaa Eduskunnan tahtoa vastaavalla tavalla nyt esillä olevassa asiassa.