Arvopaperimarkkinayhdistykselle
Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (jäljempänä myös ”DIF”) on riippumaton aatteellinen yhdistys, joka palvelee Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyötä. Yhdistyksellä on 723 henkilöjäsentä, joilla kaikilla on merkittävää kokemusta hallitustyöstä. DIF kuuluu eurooppalaisten hallitusammattilaisten yhdistysten kattojärjestöön The European Confederation of Directors’ Associations (ecoDa). Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat eettisyys, omistaja-arvo ja hyvä hallintotapa.
Yhdistys kiittää 15.5.2019 saamastaan lausuntopyynnöstä koskien ehdotusta uudeksi hallinnointikoodiksi 2020 (”Koodiehdotus”), ja esittää asiassa kunnioittavasti seuraavaa:
Yhdistys suhtautuu pääosin myönteisesti Koodiehdotuksessa esitettyihin muutoksiin. Koodiehdotuksessa on onnistuneesti implementoitu osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutoksesta johtuvia sääntelymuutoksia siten, että toimivaa kansallista itsesääntelyä on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon.
Yhdistys esittää lisäksi alla joitakin huomioita, joita pyydämme harkitsemaan lopullisessa kooditekstissä:
1. Koodiehdotuksessa ehdotettu lähipiiritoimien sääntely
Lähipiiritoimet on Koodiehdotuksessa nykyiseen hallinnointikoodiin verrattuna säännelty varsin yksityiskohtaisesti. Yhdistys esittää huolen siitä, että kyseisen kohdan merkitys suomalaisille pörssiyhtiöille korostuu Koodiluonnoksessa nyt liikaa ja ehdottaa harkintaa siitä, voisiko suosituksessa lähipiiritoimien osuutta vielä keventää ja lyhentää.
Käsityksemme mukaan Suomessa ei ole esiintynyt ongelmia pörssiyhtiöiden lähipiiritoimien päätöksenteon tai raportoinnin suhteen, ja tilanteet, joissa lähipiiritoimista päätetään ovat hyvin harvinaisia ja yleensä jo hyvin tiedostettuja. Osakeyhtiölain uusi sääntely lähipiiritoimista asettaa jo sellaisenaan lähipiiritoimet erityiseen ja korostettuun asemaan, joten tämän lisäksi ei ole syytä korostaa asiaa myös Koodiehdotuksessa.
Esimerkkinä voi mainita Koodiehdotuksessa säännellyn velvollisuuden laatia periaatteet, joissa kuvataan pörssiyhtiön kaikki mahdolliset lähipiiritoimet, mukaan lukien markkinaehdoin ja tavanomaisessa liiketoiminnassa tehtävät toimet, mikä olisi laaja hallinnollinen taakka. Vaatimus ei myöskään seuraa laista, vaan tältä osin itsesääntely laajentaisi lainmukaista velvollisuutta seurata lähipiiritoimia.
Ehdotamme, että suositusta 27 ja sen perusteluita harkitaan uudelleen ja lyhennetään siten, että ne vastaavat paremmin asialle asetettavaa painoarvoa sekä sääntelyn tarkoitusta ottaen huomioon tilanteet, joissa asia voi de facto voi tulla ajankohtaiseksi suomalaisissa pörssiyhtiöissä.
Suosituksessa 27 todetaan myös, että nimenomaan yhtiön hallituksen on määriteltävä ja selostettava lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Muussa koodin tekstissä velvollisuus selostaa tiettyä asiaa on yhtiöllä, ei sen hallituksella eikä tässä ole syytä säännellä toisin. Eli sana ”hallituksen” tulisi poistaa.
2. Palkitsemispolitiikan julkistaminen
Koodiehdotuksen suosituksen 1 mukaan yhtiökokouskutsussa on esitettävä toimielinten palkitsemispolitiikka. Tämä tarkoittaisi, että politiikka on julkistettava samanaikaisesti yhtiökokouskutsun kanssa ja sisällytettävä kokouskutsuun.
Sääntelyehdotus ei ole tarkoituksenmukainen eikä ole syytä eriyttää yhtä yhtiökokouksen käsiteltäväksi tulevaa asiakirjaa muista. Kohtaa tulisi muuttaa siten, että palkitsemispolitiikka poistetaan yhtiökokouskutsussa esitettävien asiakirjojen listalta ja koodiin lisätään mainita siitä, että politiikka julkistetaan osakeyhtiölain 5 luvun 22 §:n mukaan. Arvopaperimarkkinalain 5 luvun 8 §:n velvollisuus julkistaa ehdotus palkitsemispolitiikaksi tulee katsoa täyttyvän, mikäli palkitsemispolitiikka esitetään yhtiön internetsivuilla siten kuin muu yhtiökokousmateriaali esitetään, ja tarkoituksena ei tässä ole voinut olla asettaa palkitsemispolitiikkaa erityiseen asemaan vaatien sen julkistamista sanomalehdessä, pörssitiedotteessa tai osana yhtiökokouskutsua. Koodi on oikea paikka todeta ja vahvistaa markkinakäytäntö tämän osalta.
Koodiehdotuksessa ehdotettu käytäntö olisi paitsi haastava yhtiöille niin mahdollisesti myös harhaanjohtava sijoittajien näkökulmasta. Tämä ei voi olla hyvää itsesääntelyä. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, tulisi keskustella viranomaisten kanssa mahdollisuudesta tarkentaa edellä mainittua arvopaperimarkkinalain säännöstä siten, että se ilmentäisi ajateltua tarkoitusta.
Joka tapauksessa Koodiehdotuksessa tulisi lähteä siitä, että palkitsemispolitiikka julkistetaan osakeyhtiölain 5 luvun 22 §:n mukaisesti.
3. Suositukseen 16 ehdotettu lisäys tilintarkastusta koskevista pakollisista tehtävistä
Koodiehdotuksessa suositukseen 16 ehdotetaan muutoksia, jotka perustuvat yhtäältä vuonna 2016 implementoituun Euroopan Unionin ns. PIE-asetukseen ja toisaalta tänä vuonna implementoituun osakkeenomistajan oikeudet direktiivin muutokseen. Edellinen koskee kaikkia yleisen edun kannalta tärkeitä yhteisöjä ja jälkimmäinen näistä vain pörssiyhtiöitä. Suosituksen perustelujen alkua ”(o)sakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen tehtävänä – -”olisi syytä tarkentaa kuulumaan esimerkiksi: ”(o)sakeyhtiölain mukaan pörssiyhtiön ja muun yleisen edun kannalta merkittävän yhtiön hallituksen tehtävänä – -”.
Suosituksen perusteluihin on tehty paljon muutoksia, mikä on perusteltua lainsäädäntöön tehtyjen muutosten ja suositukseen liittyvien tehtävien yleisen merkittävyyden kannalta. Sanamuodoissa on seurattu säädöstekstejä ilman, että tekstin sisältöjä on juurikaan pyritty selkeyttämään lukijalle. Tämä on ymmärrettävää, koska taustalla olevat uudet säännökset ovat pääosin pakottavia eikä niitä koskevaa soveltamiskäytäntöä ole ehtinyt kertyä. Kuitenkin OYL 16:16 a § 2 momentissa oleva kielto osallistua eräiden 1 momentissa olevien tehtävien hoitamiseen on siinä määrin epäselvä ulottuvuudeltaan (mikä on jäseneen liittyvän kertaluonteisen lähipiiritoimien ajallinen ja asiallinen vaikutus hänen mahdollisuuteensa ja itse asiassa velvollisuuteensa osallistua käytännössä hyvin yleisluonteiseen valvontajärjestelmän seuraamiseen), että sen selventäminen olisi mahdollisuuksien mukaan tarpeen.
Tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa koskevalta osaltaan Koodiluonnoksessa on kuitenkin haluttu tehdä aiempiin oikeuslähteisiin liittyvä selvennys: Koodiluonnoksen sivujen 21 ja 22 taitteessa on kuvattu vähintään yhdeltä tarkastusvaliokunnan jäseneltä vaadittavaa laskentatoimen tai tilintarkastuksen asiantuntemusta. Teksti seuraa OYL 16:16 c §:n yksityiskohtaisia perusteluja, mutta Koodiluonnoksen laatijat ovat lisänneet loppuun maininnan: ”Riittävä laskentatoimen ja tilintarkastuksen asiantuntemus voi perustua myös kokemukseen tulosvastuullisesta liikkeenjohdosta”. Yhdistyksenkin mielestä osakeyhtiölaissa (tilintarkastusdirektiivin mukaisesti) vaadittu tarkastusvaliokunnan asiantuntemus voi kertyä monella tavalla, mutta ehdottaa, että suosituksessa vältettäisiin epäselvää ja pahimmillaan tarpeettoman rajoittavaa termiä ”tulosvastuullinen liikkeenjohto”. Esimerkiksi ilmaisu ”kokemukseen liikkeenjohdosta tai hallitustyöskentelystä” voisi olla parempi.
4. Suosituksen 1 perusteluosio
Koodiehdotuksen ja myös nykyisen koodin suosituksen 1 perusteluosiossa todetaan seuraavasti: ”Tässä suosituksessa nimenomaisesti mainittujen päätösehdotusten lisäksi kaikki ennen yhtiökokouspäivää yhtiölle toimitetut yhtiökokouksen käsiteltävänä oleviin asiakohtiin liittyvät kirjalliset päätösehdotukset esitetään yhtiön internetsivuilla. Tässä tarkoitettuja päätösehdotuksia yhtiökokoukselle ovat hallituksen ja muun toimivaltaisen elimen ehdotukset sekä yhtiökokouksen käsiteltäväksi kuuluvat osakkeenomistajien tekemät päätösehdotukset. Tällaisena ei pidetä esimerkiksi yksittäiseen asiakohtaan ennakkoon ilmaistua kantaa, johon ei sisälly sisällöllistä vastaehdotusta.”
Siteeratun kohdan merkitys on epäselvä ja harhaanjohtava, eikä sitä ole yhdistyksen tietojen mukaan koskaan sovellettu. Yhdistys esittää täten, että se tulisi poistaa perustelutekstistä. On selvää, että ehdotuksia, joita ei voi tehdä yhtiökokoukselle, eli joita ei tule ottaa yhtiökokouksen agendalle, ei tule myöskään esittää yhtiön internetsivuilla.
5. Koodiehdotuksen rakenne
Voimassa olevan hallinnointikoodin johdantokappaleen mukaan koodin suositukset ovat pörssiyhtiöitä velvoittavia siten, että yhtiöiden tulee joko noudattaa suosituksia tai selostaa syyt niistä poikkeamiseen. Lisäksi koodi sisältää perusteluosia, jotka sisältävät ”suosituksen perustelut, suositusta selostavia ja täsmentäviä näkökohtia sekä mahdolliset viittaukset raportointijaksoon. Perusteluosassa on soveltuvin osin kuvattu esimerkkejä tai vapaaehtoisia toimintatapoja, joiden osalta poikkeamia ei tarvitse ilmoittaa tai perustella.”
Koodiehdotuksen perusteluosioissa on kuitenkin esitetty lukuisia soveltamisohjeita, jotka ovat laajempia kuin itse suositus tai laajempia kuin laista koituvat velvoittavat määräykset ja joiden merkitys täten jää epäselväksi. Esimerkkinä voidaan mainita edellä kohdissa 1,3 ja 4 käsitellyt asiat, jotka esitetään suosituksen perusteluosassa.
Koodin rakennetta ja Koodiehdotuksen sisältöä tulisi vielä käydä läpi ja harkita tästä näkökulmasta ennen sen viimeistelyä.
Kunnioittavasti,
Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry
Kirsi Komi Maarit Aarni-Sirviö
Hallituksen puheenjohtaja Pääsihteeri