Covid-19-epidemiaan liittyvää sääntelyä
Yhdistys on tiedottanut aiheesta säännöllisissä uutiskirjeissään. Seuraavassa tiivistettynä keskeisiä yhdistyksen toimialaan liittyvää muuta kuin verotusta koskevaa sääntelyä:
- HE 45/2020 laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista antaa mahdollisuuden pitää esityksessä tarkemmin määritellyt kokoukset viimeistään 30.9.2020 riippumatta niiden normaalista aikataulusta. Pörssiyhtiöiden ja First North -listattujen yhtiöiden yhtiökokouksiin, osuuskuntien kokouksiin ja aatteellisten yhdistysten kokouksiin on lisäksi mahdollista soveltaa erinäisiä tavallisesta poikkeavia osallistumis- ja päätösmenettelyjä. Luottolaitoksiin sovelletaan taustalla olevaa yhteisömuotoa koskevia säännöksiä (liikepankit ja osuuspankit) paitsi säästöpankeille on tarkoitus erikseen säätää osuuskuntalakiin tehtyjä vastaavia poikkeuksia.Eduskunta hyväksyi lain 24.4.2020 ja sitä voidaan soveltaa sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu kyseisen lain mukaisena ja joka pidetään lain ollessa voimassa. Kokousten määräajan lykkäyksestä seuraa, että tilintarkastuksen suorittamisen ja tilinpäätöksen rekisteröinnin määräajat siirtyvät vastaavasti, koska lainsäädännössä niille säädetyt määräajat on kytketty tilinpäätöksen vahvistamisesta päättävän kokouksen ajankohtaan.
- Samalla HE 45/2020 perusteella muutetaan kirjanpitolakia väliaikaisesti siten, että 30.11.2019 – 29.2.2020 päättyneen tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava viimeistään 30.6.2020.
- HE 46/2020 annettiin 16.4.2020, sen tavoitteena on rajoittaa velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Konkurssilaissa yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Muutoksen jälkeen maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen. Tämän odotetaan rajoittavan konkurssiuhan käyttämistä perinnässä. Näin varmistetaan, että velkojat eivät käytä konkurssiuhkaista maksukehotusta, kun ne perivät saatavia yrityksiltä, jotka ovat joutuneet Covid-19-epidemian vuoksi vaikeuksiin. Eduskunta on 23.4.2020 hyväksynyt ehdotuksen sisällön. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.10.2020 saakka.
- Yksityisten työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden lomautuksiin, yhteistoimintamenettelyyn ja koeaikapurkuun on säädetty 1.4.-30.6.2020 voimassa olevia tilapäisiä muutoksia: Menettelyihin liittyviä määräaikoja on lyhennetty, kaikki määräaikaiset työntekijät ovat lomautusten piirissä vakituisia vastaavasti ja koeaikapurku on mahdollista myös tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Toisaalta irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden määräaika pitenee.
- Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja ja eläkevakuutusmaksuja alennettiin tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä ajalle 1.5.2020–31.12.2020.
Uusi hallinnointikoodi
Uusi hallinnointikoodi tuli voimaan 1.1.2020 ja se on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös
Sanna Marinin hallitus julkaisi periaatepäätöksen ”Vaurautta vastuullisella omistajuudella” 8.4.2020 valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston roolia omistajaohjauksessa kehitetään ja ministeriöiden vastuulla olevien erityistehtäväyhtiöiden asemaa aiotaan arvioida hallituskaudella aktiivisesti. Yhtiöiden tulee periaatepäätöksen mukaan ottaa huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset tavoitteena on valtionyhtiöiden ”edelläkävijyys hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä, digitalisaation hyödyntämisessä ja vastuullisuudessa”. Periaatepäätöksessä on useita linjauksia myös palkitsemisesta.
Tiedot ”tosiasiallisista edunsaajista”
Niin sanotut tosiasialliset edunsaajat on ilmoitettava kaupparekisteriin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (”rahanpesulaki”) ja taustalla olevan EU-direktiivin muutoksien vuoksi. Ilmoitus on tehtävä 1.7.2019 – 1.7.2020 ja aina, kun edunsaajatiedot muuttuvat. Ilmoitus täytyy tehdä myös, vaikka yrityksellä ei ole rahanpesulain mukaisia edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa. Rekisteröintivelvoite koskee esimerkiksi yksityisiä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia mutta ei esimerkiksi pörssiyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.
Valtioneuvoston tutkimushankkeita
Oikeusministeriö käynnisti vuonna 2019 kaksi selvitys- ja tutkimushanketta osakeyhtiölain ajantasaistamisesta. Selvitettävinä ovat yhtäältä kilpailukykytekijät ja toisaalta velkojiensuojaan liittyvät seikat. Hankkeista järjestettiin kyselytutkimus vuodenvaihteessa 2019-2020 ja hankkeet päättyvät kesäkuussa. Hankkeiden perusteella mahdollisesti tehtävien toimien aikataulusta ei ole tietoa.
Verotus
Covid-19-epidemiaan liittyen on esimerkiksi seuraavia verotusta koskevia poikkeuksia:
- Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa ehdotetaan alennettavaksi neljään prosenttiin ja maksuehtoihin kaavaillaan muita helpotuksia siten, että maksujärjestelyssä olevia veroja ei tarvitsisi maksaa ensimmäiseen kolmeen kuukauteen nykyisen yhden kuukauden maksuajan sijaan. Verohallinto myös lisää automaattisesti maksujärjestelyn piiriin kaikki toukokuun loppuun mennessä erääntyvät verot, joita ei ole maksettu eräpäivänä. Muutoksia noudatetaan maksujärjestelyissä, joita on haettu 25.3.2020 alkaen ja viimeistään elokuun lopussa.
- Verohallinto pidentää yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoitusten määräaikaa. Veroilmoituksen voi nyt antaa viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Normaalisti veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa. Lisäaikaa ei tarvitse erikseen hakea, eikä lisäajalta luonnollisesti myöskään määrätä myöhästymismaksua.
Vuoden alusta tuli voimaan maastapoistumisverotusta koskeva lisäys elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (TVL 30 b §). Sen mukaan varojen realisoitumaton arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi silloin, kun verovelvollinen siirtää Suomessa sijaitsevasta yhteisöstä tai kiinteästä toimipaikastaan varoja tai kiinteän toimipaikan liiketoiminnan toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai kiinteään toimipaikkaansa, ja Suomella ei siirron johdosta olisi enää verotusoikeutta kyseisiin varoihin, tai yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy toiseen valtioon. Säännöstä sovelletaan ensimmäistä kertaa vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
OECD hakee yhteistä linjaa merkittäviksi uusiksi säännöiksi ja laskentatavoiksi kansainvälisessä verotuksessa. Hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on saada monikansalliset teknologia- ja kuluttajatuoteyhtiöt maksamaan yhteisö- eli yritysveroja voitoistaan niihin maihin, joissa voitot syntyvät. Toisena tavoitteena on sopia jäsenmaiden kesken siitä, että yritykset maksaisivat veroistaan tietyn minimin verran veroa johonkin maahan. Tavoitteena on, että G20-maiden kesken saataisiin sovittua uudistuksen pääpiirteistä tammikuun 2020 mennessä.
Valtiovarainministeriössä on valmisteilla vielä kevään aikana hallituksen esityksenä annettavaksi aiottu elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin tehtävä muutos, jonka mukaan kotimaisena yhteisönä pidettäisiin myös ulkomaista yhteistä, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa.
EU:ssa vireillä olevia hankkeita
EU:n hankkeessa kestävän kehityksen rahoitukselle saavutettiin joulukuussa poliittinen konsensus kestävyysluokitusjärjestelmä (ns. taksonomia). Lisäksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin joulukuussa asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla, joka tulee sovellettavaksi maaliskuussa 2021 sekä muutosasetus vähähiilisyyden vertailuarvojen kestävyyteen liittyen tietojen antamisen osalta, jota vertailuarvojen hallinnoijien tulee noudattaa huhtikuusta 2020 alkaen.
Heinäkuussa voimaan tullut direktiivi (EU) 2019/1023 koskee ylivelkaantuneen liiketoiminnan ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä (Suomessa yrityssaneeraus) ja uuden mahdollisuuden antamista maksukyvyttömille yrittäjille rajaamalla näiden henkilökohtaista velkavastuuta (Suomessa velkajärjestely) sekä toimenpiteitä kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyjen harmonisoimiseksi jäsenmaissa. Yhtenä osana tavoitteita on kannustaa ns. startup-toimintaa. Direktiivi on saatettava jäsenmaissa voimaan viimeistään heinäkuussa 2021. Oikeusministeriö on asettanut 29.1.2020 työryhmät direktiivin implementoimiseksi. Työryhmien toimikausi on 29.1.2020 – 30.4.2021.
Komissio antoi keväällä 2018 ehdotuksensa rajat ylittäviä kotipaikan siirtoja, sulautumisia ja jakautumisia koskevaksi direktiiviksi sekä direktiiviksi digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla. Molemmista ehdotuksista on saavutettu kompromissi toimielinten välisissä neuvotteluissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 27.11.2019 direktiivin, jolla muutetaan direktiiviä 2017/1132. Uudella direktiivillä helpotetaan rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä. Jäsenvaltioilla on kolme vuotta (11/2022) aikaa implementoida direktiivi. Suomen osalta hankkeen tarkempaa aikataulua linjataan syksyllä 2020.
Muusta kuin taloudellisesta raportoinnista (Non-Financial Reporting) annetun direktiivin muutoshanke on nyt 11.6.2020 kestävässä kuulemisvaiheessa.
Vastuullisuutta koskevaan raportointiin eli Environment, Social and Governance (ESG) Reporting on juuri avattu julkinen kuuleminen, jonka määräpäivä on 1.9.2020.
Kiinteistöhankinnan rajoittaminen
Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistönhankintaa rajoitettiin 1.1.2020 siten, että luonnollinen henkilö tai yhteisö saa hankkia kiinteistön Suomen valtion manneralueelta (Ahvenanmaan erityissääntelyyn ei muutoksia) vain, jos puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan. Vaikka yhteisöllä olisikin kotipaikka Suomessa tai muualla ETA:ssa, se tarvitsee luvan, jos ETA:n ulkopuolelta tulevalla luonnollisella henkilöllä tai yhteisöllä on vähintään yksi kymmenesosa osakeyhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta.
Samalla valtiolle säädettiin etuosto-oikeus strategisten kohteiden läheisyydessä tehtävissä kiinteistökaupoissa riippumatta osapuolten kansalaisuudesta.
Muutokset eivät koske kiinteistön vuokrausta, vuokraoikeuden siirtoa tai asunto-osakkeiden luovutuksia.