Policy-valiokunnan sääntelykatsaus 1-2/2021

Covid-19-epidemiaan liittyvää sääntelyä

3.10.2020 voimaan tullut laki väliaikaisesta poikkeamisesta mm. osakeyhtiölaista ja yhdistyslaista on antanut mahdollisuuden käyttää yhteisöjen kokouksissa poikkeavia osallistumis- ja päätösmenettelyjä. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen ehdotuksen (HE 53/2021) poikkeuksien jatkamisesta vuodella eli 30.6.2022 saakka. Säädös sisältää viimekeväistä sääntelyä vastaavasti mahdollisuuden lykätä keväällä tai kesällä 2021 pidettävät kokoukset pidettäviksi syyskuun 2021 loppuun mennessä.

Yhdistys on osallistunut asian valmisteluun antamalla lausuntoja ja osallistumalla eduskunnan talousvaliokunnan kuulemiseen.

Korvaus kilpailukieltosopimuksesta

Hallitus antoi vuoden 2020 marraskuussa eduskunnalle odotetusti esityksen (HE 222/2020), jolla mm. työsopimuslakia muutettaisiin 1.1.2022 alkaen siten, että työnantajalla olisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Nykyisin korvauksen maksaminen ei ole pakollista alle kuusi kuukautta voimassa olevista kilpailukieltosopimuksista. Lisäksi säädettäisiin korvauksen maksamisajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus. Ehdotus perustui kolmikantaisen työryhmän valmisteluun.

Lausuntokierros osakeyhtiölain ajantasaistamisesta

Yhdistys osallistui joulukuussa 2020 oikeusministeriön järjestämään lausuntokierrokseen, jonka kohteena olivat osakeyhtiölain ajantasaistamisesta aiemmin valmistuneet selvitys- ja tutkimusraportit. Selvitettävinä olivat yhtäältä kilpailukykytekijät ja toisaalta velkojiensuojaan liittyvät seikat. Lausuntojen perusteella pohditaan osakeyhtiölakiin mahdollisesti tehtäviä toimia. Aikataulusta ei ole tietoa.

Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi

Valtioneuvosto on julkaistut ehdotuksen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi (VN julkaisuja 2021:1). Siinä ehdotetaan tavoitteita luonnonvarojen käytölle ja toimenpiteitä hiilineutraaliudesta talouden perustana vuonna 2035.

Verotus

1.1.2021 tuli voimaan seuraavat kaksi tässä seurannassa aiemmin mainittua muutoshanketta:

  • Verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa ensimmäistä kertaa sovelletaan verolakien muutokset (1188/2020), joiden mukaan ulkomaille rekisteröityjä yhteisöjä pidetään yleisesti verovelvollisina Suomessa nykyisten kriteerien lisäksi myös sillä perusteella, että yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Tällöin ulkomainen yhteisö olisi verovelvollinen Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan. Laissa on annettu perusteet johtopaikan sijainnin arvioinnille.
  • Tuloverolakiin lisättiin (1071/2020) säännökset listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja koskevaksi sääntelyksi. Henkilöstöön kuuluvan merkitessä osakeannissa työnantajanaan olevan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa osakkeelle lasketun verotuksessa tunnetun ns. matemaattisen arvon eräin teknisin oikaisuin. Muutosta sovelletaan laissa asetetut edellytykset täyttäviin osakeanteihin, joita koskeva päätös tehdään 1.1.2021 tai sen jälkeen.

OECD on vuoden 2020 valmistelemassa ehdotuksia digitaalisen liiketoiminnan verotuksesta. Hankkeesta järjestettiin kuuleminen tammikuussa 2021.

EU-hankkeita

EU:n taksonomia-asetuksen EU 2020/852 ja muiden kestävän rahoituksen asetusten tavoitteena on ohjata yksityistä pääomaa ilmastonmuutosta torjuviin kohteisiin. Asian kansallinen täytäntöönpano on lähes valmis, sillä eduskunta on juuri hyväksynyt pienin seuraamuksia koskevin muutoksin asiassa annetun hallituksen esityksen HE (255/2020).

Direktiivi EU 2019/1023 ylivelkaantuneen liiketoiminnan ennaltaehkäisevästä uudelleenjärjestelystä (Suomessa yrityssaneeraus) ja uuden mahdollisuuden antamista maksukyvyttömille yrittäjille rajaamalla näiden henkilökohtaista velkavastuuta (Suomessa velkajärjestely) on saatettava jäsenmaissa voimaan viimeistään heinäkuussa 2021. Valmistelutyöryhmien toimikaudet päättyivät 30.4.2021.

Vuonna 2019 annettiin direktiivi, jolla muutetaan direktiiviä 2017/1132 helpottamaan rajat ylittäviä kotipaikan siirtoja, sulautumisia ja jakautumisia. Jäsenvaltioilla on vuoden 2023 tammikuuhun aikaa implementoida muutokset. Suomessa oikeusministeriö on huhtikuussa 2021 asettanut asiaa valmistelemaan työryhmän, jonka määräaika loppuu 31.3.2022.

 

EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä ns. whistleblowing-direktiivin (EU 2019/1937) edellyttämälle tasolle viimeistään 17. joulukuuta 2021. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kanavan kautta yritys ilmoittaa myös suoritetuista toimenpiteistä ilmoituksen tekijälle. Lainsäädäntömuutoksia arvioivan OM:n työryhmän määräaikaa on jatkettu toukokuun loppuun. Eduskunnalle asia siirtyy syksyllä.

Yritysten kestävän hallinnoinnin EU-direktiiviehdotus

Muusta kuin taloudellisesta raportoinnista (Non-Financial Reporting) annetun direktiivin korvaajaksi on ehdotettu uutta Corporate Sustainability Reporting”-direktiiviä. Aiemmasta sääntelystä poiketen se koskisi kaikkia listayhtiöitä ja joitakin muita suuria yrityksiä, eli ei enää vain kaikkein suurimpia yrityksiä kuten nykyinen sääntely.

Käsillä olevan aloitteen tarkoituksena on parantaa yritysten hallinnointia koskevaa EU:n sääntelykehystä. Kyseinen direktiivi antaisi toteutuessaan yrityksille mahdollisuuden keskittyä pitkän aikavälin kestävän arvon luomiseen lyhyen aikavälien hyötyjen sijaan. Sen tavoitteena on myös yhdenmukaistaa yritysten, niiden osakkeenomistajien, johtajien, sidosryhmien ja yhteiskuntien edut. Aloitteesta oli käynnissä julkinen kuuleminen, joka kesti 8.10.2020 saakka.

Komissio on julkaissut aihetta koskevan tutkimuksensa tulokset. Tutkimus osoittaa, että pörssiyhtiöt EU:ssa keskittyvät edelleen pikemminkin osakkeenomistajien lyhytaikaisiin etuihin kuin yritysten pitkäaikaisiin etuihin.

ECGI on kritisoinut komission tutkimusta rankalla kädellä. Ehdotus direktiiviksi valmistunee toisen kvartaalin aikana.