Suomen hallinnointikoodia on päivitettävä kesällä säädöskokoelmassa julkaistun ja sisäpiirisääntelyn osalta jo voimaantulleen osakkeenomistajien oikeudet -paketin vuoksi. Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallituksen asettaman työryhmän (puheenjohtajana asianajaja Pauliina Tenhunen, jäseninä muun muassa yhdistyksen Policy-valiokunnan jäsen, vuorineuvos Jorma Eloranta ja yhdistyksen pääsihteeri Leena Linnainmaa) valmistelema luonnos uudistetusta koodista oli lausuntokierroksella 5.8.2019 saakka. Yhdistys on 27.6.2019 antanut luonnoksesta lausunnon. Uusi koodi julkaistaan loka-marraskuun vaihteessa, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.
Niin sanotut tosiasialliset edunsaajat on ilmoitettava kaupparekisteriin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (”rahanpesulaki”) ja taustalla olevan EU-direktiivin muutoksien vuoksi. Ilmoitus on tehtävä 1.7.2019–1.7.2020 ja aina, kun edunsaajatiedot muuttuvat. Ilmoitus täytyy tehdä myös vaikka yrityksellä ei ole rahanpesulain mukaisia edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa. Rekisteröintivelvoite koskee esimerkiksi yksityisiä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia.
Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät (yksityiset elinkeinonharjoittajat), asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt eivät kuitenkaan tee ilmoitusta. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt tekevät ilmoituksen vain, jos tosiasiallisena edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies.
PRH antaa kaupparekisteristä edunsaajien tietoja niille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus.
Tosiasiallisena edunsaajana pidetään luonnollista henkilöä, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
- Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta
- Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänivallasta suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta
- Hän käyttää yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa muulla perusteella (esimerkiksi osakassopimuksen mukaan).
Jos tosiasiallisia edunsaajia ei edellä mainituilla perusteilla ole, sellaisina pidetään (yksinkertaistetusti sanoen) yrityksen johtoon kuuluvia.
Pörssiyhtiöitä lukuun ottamatta yritysten, yhdistysten ja säätiöiden on 1.1.2019 alkaen ollut pidettävä ”täsmällistä ja ajantasaista” tietoa tosiasiallisista edunsaajistaan. Tiedot on annettava pyynnöstä niille, jotka ovat rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisia (muun muassa pankit, tilitoimistot, asianajajat ja tilintarkastajat), koska niillä on velvollisuus tuntea asiakkaansa myös tältä osin.
EU:n strategiatyössä kestävän kehityksen rahoitukselle on komission asettama asiantuntijaryhmä kehittämässä muun muassa taloudellisten toimien luokitusjärjestelmää (ns. taksonomia). Ryhmä aloitti työnsä heinäkuussa 2018 ja julkaisi 18.6.2019 teknisen raporttinsa, jossa esitetään perusteet EU-tasoiselle luokitusjärjestelmälle. Samalla julkaistiin järjestelmää selventävä raportti ja eräitä muitakin raportteja. Asiantuntijatyöryhmän toimikautta on jatkettu tämän vuoden loppuun. Se järjesti 13.9. saakka auki olleen kuulemisen.
Yksityisten osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden vaatimus vähimmäisosakepääomasta kumottiin 1.7.2019 voimaan tulleilla säädösmuutoksilla. Vaatimus oli aiemmin 2.500 euroa. Samalla poistettiin osuuskunnilla ollut vastaavan suuruinen velvollisuus kerryttää vararahastoa.
Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (EVL) ehdotetaan lisättäväksi maastapoistumisverotusta koskevia säännöksiä. Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvo katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi silloin, kun verovelvollinen siirtää Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikastaan varoja tai kiinteän toimipaikan liiketoiminnan toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai kiinteään toimipaikkaansa ja Suomella ei siirron johdosta olisi enää verotusoikeutta kyseisiin varoihin. Hallituksen esitys on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syksyn kuluessa.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden lähdeverotukseen liittyvä verovastuu tulee muuttumaan muun muassa pörssiyhtiön verovastuun osalta 1.1.2021 alkaen, kun rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamiseen säädöskokoelmassa julkaistu muutos (522/2019) ja siihen liittyvät muut muutokset astuvat voimaan. Edellisen eduskunnan talous- ja valtiovarainvaliokunnissa arvosteltiin kyseisen hallituksen esityksen (292/2018) lainvalmistelun tasoa ja edellytettiin, että uusi hallitus arvioi säännösten muutostarpeita vielä ennen eduskunnan silti hyväksymän muutoksen voimaantuloa. Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa ei ole asiasta nimenomaista mainintaa.
Heinäkuussa voimaan tullut direktiivi (EU) 2019/1023 koskee ylivelkaantuneen liiketoiminnan ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä (Suomessa yrityssaneeraus) ja uuden mahdollisuuden antamista maksukyvyttömille yrittäjille rajaamalla näiden henkilökohtaista velkavastuuta (Suomessa velkajärjestely) sekä toimenpiteitä kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyjen harmonisoimiseksi jäsenmaissa. Yhtenä osana tavoitteita on kannustaa ns. start-up-toimintaa. Direktiivi on saatettava jäsenmaissa voimaan viimeistään heinäkuussa 2021. Asiaa valmistelemaan ei Suomessa ole vielä asetettu työryhmää.
Oikeusministeriö käynnisti keväällä 2019 kaksi selvitys- ja tutkimushanketta osakeyhtiölain ajantasaistamisesta. Selvitettävinä ovat yhtäältä kilpailukykytekijät ja toisaalta velkojiensuojaan liittyvät seikat. Hankkeiden perusteella mahdollisesti tehtävien toimien aikataulusta ei ole tietoa.