Hallituksella on korostunut vastuu

Koronakriisin aikana yrityksen toimintakyky ja hallituksen päätöksentekokyky joutuvat testiin. Koronakriisi ei ainutkertaisuudestaan huolimatta vapauta hallitusta vastuusta.

Yrityksen toiminta täytyy edelleen järjestää asianmukaisesti. Hallituksella on korostunut vastuu huolehtia, että yrityksen toimintakyky säilyy. Hallituksen vastuuta määrittelee etenkin kaksi osakeyhtiölain pykälää – voiton tuottaminen (OYL 1:5 §) ja huolellisuusvelvoite (OYL 1:8 §). Yhtiön toimintaa on johdettava osakkeenomistajien yhtiöjärjestyksessä määrittämän toimialan rajoissa, jotta toiminta ainakin pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna on voitollista. Lisäksi osakkaita pitää kohdella yhdenvertaisesti ja tehtyjen päätösten mittarina on yhtiön etu.

Hallituksen on määriteltävä yhtiön edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ja organisoida toiminta tämän mukaisesti.

Tukitoimet ja huolellisuusvelvoite

Tässä poikkeustilanteessa yhteiskunta pyrkii osaltaan helpottamaan yritysten toimintaedellytyksiä muuttamalla sääntelyä joustavammaksi. Esimerkkejä näistä ovat tiettyjen verojen tai muiden lakisääteisten maksujen maksuaikataulujen myöhentäminen tai estämällä yritysten “tarpeettomia” konkursseja lyhytkestoisessa maksukyvyttömyystilanteessa. Näiden lisäksi yhteiskunta tarjoaa eri tyyppisiä rahoitus- ja pääomituskeinoja muun muassa Finnveran, Tesin ja Business Finlandin kautta.

Yritysten hallitusten täytyy harkita, missä tilanteessa yritys on lyhytkestoisesti maksukyvytön tai mitkä julkisista tukimuodoista ovat yrityksen käytettävissä. Jos näitä avuja tarjotaan, hallituksen on harkittava huolellisesti ja valmistauduttava perustelemaan miksi yrityksen etuna on näiden käyttäminen tai käyttämättä jättäminen – yhtiön edun ja huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta.

Mikäli yrityksellä ei ole taloudellisia edellytyksiä vastata sitoumuksistaan, eikä selkeitä ja uskottavia neuvotteluja velkojiensa kanssa tilanteen korjaamiseksi, tulee hallituksen toimia tämän mukaisesti. Hallitus ei voi vedota konkurssilainsäädännön “kevennyksiin”, jos huolellisen tarkastelun perusteella yrityksellä ei ole edellytyksiä jatkaa toimintaansa.

Yrityksen hallitus voi joutua kriisin päätyttyä osakkaittensa tai velkojiensa haastamaksi; miksei tiettyjä keinoja käytetty kriisin aikana, vaikka yrityksellä olisi ollut edellytykset tähän. Hallitus on vastuussa siitä, että sen tekemät päätökset ovat yhtiön edun mukaisia.

Hallitusjäsenillä on henkilökohtainen vastuu

Yrityksen hallitus ei ole kuin hallitus Suomessa. Poliittinen hallitus kantaa poliittisen vastuun eikä tule virheidensä takia valituksi uudelleen. Yrityksen hallitus on päätöksenteossaan kollektiivi, jolloin hallituksen jokainen jäsen vastaa omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan hallituksen huolellisuusvelvollisuuden mukaisesta toiminnasta. Yksittäisen hallituksen jäsenen passiivisuus päätöksiä tehtäessä ei vapauta tätä vastuusta. Kriisin jälkeinen aika näyttää johtaako osakkaiden tai muiden velkojien tyytymättömyys haastamaan yritysten hallituksia, perusteenaan, että nämä eivät ole noudattaneet huolellisuusvelvoitetta.

Miten hallituksen pitää sitten toimia? Vastuullinen hallitus huolehtii siitä, että kaikki päätökset perusteluineen kirjataan oikein hallituksen kokouksissa. Hallituksen täytyy varmistaa, että sille esitetyt asiat läpäisevät kriittisen arvioinnin ja ovat huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta kunnossa. Päätösten täytyy olla lain mukaisia, yhtiön edun on toteuduttava ja osakkaiden yhdenvertaisuutta pitää noudattaa.

Hallituksen täytyy varmistaa, että sille esitetyt asiat läpäisevät kriittisen arvioinnin ja ovat huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta kunnossa.

Erityistä huolellisuutta hallituksen täytyy noudattaa suhteessa yrityksen maksukykyisyyteen ja vakavaraisuuteen. Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen säännöksiä pitää noudattaa pilkulleen.

Käytännössä hallituksen tulee olla päätöksissään avoin ja läpinäkyvä. Suhde rahoittajiin ja keskusteluyhteys heidän kanssaan on pysyttävä avoimena ja tiiviinä kriisin aikana. Yritys, joka on osoittanut pystyvänsä toimimaan johdonmukaisesti, sopeuttamaan toimintaansa poikkeustilanteen vaatimuksiin sekä hyödyntämään tarjottuja avuja on kriisin jälkeistä rahoitusta haettaessa huomattavasti paremmassa neuvottelutilanteessa.

Viimeistään nyt jokaisen hallituksen agendalla pitäisi olla nykyisten rahoitus- ja pääomitussopimusten arviointi ja niiden vaikutukset yrityksen liiketoiminnan toteutettavuuteen.

Kun kriisi on ohi, vain iskunkestävät, rahoituskelpoiset yritykset pystyvät jatkamaan.

1
Jätä kommentti

avatar
1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Tage Johansson Recent comment authors
  Tilaa ilmoitukset  
uusimmat vanhimmat suosituin
Ilmoita kun
Tage Johansson
Vieras
Tage Johansson

Nyt erityisesti yhtiöiden hallitusten jäsenten on varmistettava että yhtiöllä on kriisin hellittäessä kyvykkyyttä ottaa oma osansa hitaasti uudelleen käynnistyvästä liiketoiminnasta, joka siis käynnistyy alhaisemmalta tasolta kuin mitä se sulkeutui.

Silloin pärjäävät hyvin yhtiöt, jotka ovat kehittäneet toimintaansa edelleen ja innovoineet uusia konsepteja ja tuotteita sekä palveluita.

Nyt erityisesti saneeraamalla ja tehostamalla vain vanhaa liiketoimintaa ollaan Mee-Too tilanteessa ja kovassa kilpailussa.

Nyt hallituksen jäsenet ulos riskien välttelystä ja säästämisestä. Osingonjako pitäisi muuttaa T&K -investointeihin.