Teknologinen murros korostaa osaamisen johtamista. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa HR-ammattilaiset ovat silti harvinaisuuksia.
Kun Keskuskauppakamari kartoitti suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten taustoja, kävi ilmi, että vain seitsemällä jäsenellä oli HR-johdon tausta. Hallitusjäsenistä 69 prosentilla on tausta liiketoimintajohdossa – puolella nimenomaan toimitusjohtajan tehtävästä. Talousjohtajia ja rahoitusosaajia on jäsenistä kymmenesosa. Lakiasiainjohto, myyntijohto ja maatalouden osaajat jäävät kukin edustuksessaan kahteen prosenttiin. Aivan hännillä yhdessä prosentissa ovat henkilöt, joiden tausta on henkilöstöjohdossa tai markkinoinnin ja viestinnän johdossa.
Teknologinen murros korostaa osaamisen johtamista ja lisää HR-toimintojen painoarvoa muuttuvassa kilpailutilanteessa. Kuitenkin HR-johdon tausta on yhteensä vain seitsemällä hallituksen jäsenellä kaikissa yli 120 suomalaisessa pörssiyhtiössä. Pörssiyhtiöidemme hallituksissa istuu yhteensä lähes 700 eri henkilöä, joten seitsemän HR-ammattilaista on siinä joukossa häviävän pieni määrä. Määrä on häviävän pieni, vaikka oletettaisiin, että joidenkin muidenkin taustoista voi löytyä HR-toiminnoissa työskentelyä ilman, että se on muodostanut pääasiallista uraa. HR-ammattilaisten lähes täydellinen puuttuminen hallituksista on käsittämätöntä, kun miettii yritysten haasteita nopeasyklisessä maailmassa, jossa yritykset kisaavat huippuosaajista. Ja kilpailu osaajista tulee kiristymään.
Joissakin menestyvissä yrityksissä HR-johtaja toimii läheisessä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa ja on mukana strategisessa päätöksenteossa. Tällaisesta mallista kertoo esimerkiksi Matti Alahuhta Johtajuus-teoksessaan.
HR-asiat tulee nähdä yrityksen keskeisenä menestystekijänä.
Esikuvia HR:n roolin kasvulle siis löytyy. Eri asia on, ovatko kaikki HR-ammattilaiset osaamiseltaan tällä tasolla. HR-johtajien toimenkuvissa ja osaamisessa voi olla kirjavuutta, ja rooli voi olla parhaillaan murroksessa. Ehkä hallitusvalintoja tehtäessä HR-johtajien osaamista on peilattu perinteiseen suppeampaan rooliin eikä heitä ei ole tästä syystä pidetty relevantteina kandidaatteina hallituksiin.
Voi olla, että HR-asioiden painoarvon vääjäämätön kasvu teknologisessa murroksessa näkyy lähitulevaisuudessa paitsi operatiivisessa johdossa myös hallitustasolla. Suotavaa olisi, että hallitukset näkisivät huippuunsa hiotun HR-asioiden hoidon yrityksen keskeisenä menestystekijänä. On mielenkiintoista seurata, hakevatko yritykset tulevaisuudessa nykyistä enemmän HR-osaajia hallituksiinsa.
Ensi kevään yhtiökokouksissa tehtävien hallitusvalintojen valmistelu on käynnistymässä. Nyt olisi mahdollisuus tarttua kovimpiin HR-osaajiin ennen kuin muutkin yritykset huomaavat HR-asioiden merkityksen kasvun ja alkavat kilpailla samasta suppeasta joukosta.
Leena Linnainmaa
Keskuskauppakamari kartoitti suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten taustoja maaliskuussa 2017 julkaistussa Huipulla tuulee – Vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvityksessä.
