Kaikki asiat eivät ole hallituksen asioita

Kun olen seurannut DIF:n sivustolla ja muutoinkin hallitustyöstä käytävää keskustelua, tuntuu siltä, että hallituksen agendalle halutaan jatkuvasti yhä enemmän asioita. Näinhän se on: hallituksen murheena olevien asioiden määrä on kasvanut toimintaympäristön monimutkaistuessa ja globalisoiduttua. Monille toimialoille kiilaa uusia kilpailijoita, jotka haastavat perinteiset yritykset hyödyntäen taitavammin uusia teknologioita ja digitaalisuuden työkaluja. Disruptiivisten liiketoimintariskien mahdollisuus on kasvanut huimasti.

Muutoksen kiihtynyt nopeus pakottaa myös hallituksia pohtimaan oman toimintansa painopisteitä ja tärkeysjärjestystä. Jos pyrkii toimimaan kaikissa asioissa, ei saa mitään valmiiksi. Tällöin yrityksen kyky vastata kilpailun paineisiin ja asiakkaiden uusiin odotuksiin jää heikoksi.

Minulla on sellainen hytinä, että useimmissa pörssiyhtiöissämme Corporate Governancen keskeiset hyvät käytännöt ovat käytössä. Hallitustyön painopiste voi siksi siirtyä hallinnosta liiketoimintaan. Mitä päätöksiä ja valintoja tarvitaan, jotta yritys menestyy nyt ja vastaisuudessa saavuttaen asetetut taloudelliset tavoitteet? Vastuullisesti ja eettisesti moitteettomasti. Parhaimmillaan hallitus on yrityksen strateginen resurssi ja se tietää, miltä maailmanluokan hyvä näyttää. Tällöin hallitus kykenee rakentavasti haastamaan johdon relevanteilla kysymyksillään ja arvioimaan johdon vastauksia.

Pätevä hallitus tekee hyvästä toimitusjohtajasta erinomaisen

Hallituksen tärkeimmät ratkaisut liittyvät toimitusjohtajan valintaan ja tarvittaessa erottamiseen sekä normaalitilassa toimitusjohtajan tukemiseen onnistumaan tehtävässään. Pätevä hallitus tekee hyvästä toimitusjohtajasta erinomaisen.

Minusta hallituksen toiseksi tärkein ratkaisu on päättää hallitustyön painopisteistä. Olen havainnut, että monissa menestyvissä yrityksissä ne liittyvät sanoihin growth, operational excellence ja people. Kannattavaa kasvua, toimintojen jatkuvaa tehostamista ja tuottavuutta sekä hyvää johtamista jahdataan ja saavutuksia seurataan, kun hallitus on päättänyt ne oman toimintansa painopisteiksi.

Lainsäädännössä ei ole määritelty täsmällisesti, mitkä asiat kuuluvat hallitukselle ja mitkä toimitusjohtajalle. Siksi hallituksen on arvioitava, missä kysymyksissä se voi auttaa yritystä menestymään ja välttämään yrityksen kannalta kohtuuttomia riskejä. Loput kannattaa jättää toimivan johdon vastuulle, jolloin hallitus voi tyytyä seuraamaan tuloksia, siis muitakin kuin taloudellisia saavutuksia.

Hallituksen on siis tehtävä valintoja ja usein myös karsittava tarpeetonta sälää esityslistaltaan. Joihinkin hallinnollisiin asioihin ei saa kulua minuuttiakaan hallituksen kallisarvoisimmasta resurssista, ajasta, kun taas strategiseen dialogiin johdon kanssa kilpailukyvyn turvaamiseksi pitää varata riittävästi kokousaikaa, mielellään jokaisessa kokouksessa.

Olen toiminut hallituksen puheenjohtajana eri yhtiöissä koko ajan vuodesta 1978, siis yli 40 vuotta. Kirjoitin kirjan kokemukseeni perustuen näkemyksistäni, kuinka yrityksen hallitus toimii ja tukee johtoa liiketoiminnan kehittämisessä ja arvonluonnissa. Case-esimerkkinä on Nesteen hallitustyö vuosina 2011–2018. ”Hallitus johdon tukena” on muilta oppimaani ja kokemuksiini perustuva kirja. Oppikirjaksikin haluan sitä ajatella.

Toivon kirjani edesauttavan yritysten menestystä ja hyvää hallitustyötä. Sen voit itse arvioida vain kirjaan tutustuen: Hallitus johdon tukena -kirja nyt tarjoushintaan 51,75 e (norm. 69 e) Alma Talentin verkkokaupasta. Tilatessasi etene ostoskoriin ja kirjoita alennuskoodi HAJOETU1 kenttään ”Käytä alennuskoodi”.

Jätä kommentti

avatar
  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita kun