Mistä on hyvät hallitukset tehty?

Vanha lastenloru kuvaa stereotyyppisesti sitä, mistä pienet tytöt ja pojat on tehty. Tytöt on tietenkin tehty kaikenlaisesta kauniista ja hempeästä, pojat taas sammakoista ja monenmoisesta epämääräisestä.

Näyttää siltä, että parhaat hallitukset muistuttavat lorun tyttöjä. Ne ovat nimittäin huolellisesti rakennettuja ja ohjattuja, tunnollisia ja perehtyneitä. Tätä raakaa yleistystä tukevat myös ensimmäiset päätelmät kymmenistä haastatteluista, joiden keinoin merkittävimpien suomalaisten yritysten avainpäättäjiltä haettiin marraskuusta 2018 tammikuuhun 2019 näkemyksiä hyvän ja huonon hallituksen eroista sekä hallitustyön laadun ja yrityksen tuloskehityksen suhteesta.

Avaintekijöinä hallituksen omistaja-arvoa synnyttävässä vaikutuksessa olivat haastatteluiden perusteella:

  • Korostunut ajankäyttö strategiaan
  • Tehokas valiokuntien käyttö
  • Hallituksen puheenjohtajan toiminta ja suhdetyö
  • Luonteva ja avoin suhde toimivaan johtoon

Kansainvälisissä huippulehdissä jo aiemmin julkaistu tutkimus tarjoaa pohjaksi monia näköaloja. Liian nopea kierto hallituksen jäsenissä haittaa yrityksen suoritusta, mutta sama pätee myös liian pitkiin hallituskausiin. Oikea tuoreuden ja kokemuksen tasapaino heijastuu niin yrityksen omistaja-arvostuksessa, yrityskauppojen ja järjestelyiden onnistumisessa kuin taloudellisen raportoinnin laadussakin.

Mitä mutkikkaampi toimiala on, sitä enemmän hallituksen jäsenen omalla kokemustaustalla on väliä. Samalla tehtävään perehdyttämisen tärkeys korostuu. Perhe- tai sukuomistus vahvistaa sitoutumista visioon ja johdonmukaista työtä strategian eteen, mutta samalla se vaimentaa vaikeimpia ja konfliktiherkimpiä keskusteluita tulevaisuudennäkymistä. Diversiteetin arvostus on tutkimusten mukaan nousussa, ja sitä halutaan vahvistaa.

Directors’ Institute Finlandin (DIF) ja keskeisten instituutiosijoittajien – Ilmarisen, Varman, Elon ja Solidiumin – konsortio on mahdollistanut mittavan selvityksen, jossa keskeisten hallitusosaajien ja toimitusjohtajien haastatteluita seurasi kattava kyselytutkimus hallitustyöskentelyn annista ja arvosta ja myös kipukohdista. Tulokset julkaistaan kesällä ja syyskesällä 2019.

 

LÄHTEET

Huang, S., & Hilary, G. (2018). Zombie board: Board tenure and firm performance. Journal of Accounting Research, 56(4), 1285-1329.

Duru, A., Iyengar, R. J., & Zampelli, E. M. (2016). The dynamic relationship between CEO duality and firm performance: The moderating role of board independence. Journal of Business Research, 69(10), 4269-4277.

Rao, K., & Tilt, C. (2016). Board composition and corporate social responsibility: The role of diversity, gender, strategy and decision making. Journal of Business Ethics, 138(2), 327-347.

Zattoni, A., Gnan, L., & Huse, M. (2015). Does family involvement influence firm performance? Exploring the mediating effects of board processes and tasks. Journal of Management, 41(4), 1214-1243.

Kiel, G. C., & Nicholson, G. J. (2003). Board composition and corporate performance: How the Australian experience informs contrasting theories of corporate governance. Corporate Governance: An International Review, 11(3), 189-205.

Jätä kommentti

avatar
  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita kun