Naiskiintiöitä ei tarvita, osaavia naisia kylläkin

EU:ssa ja Suomen hallituksessa pohditaan naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin. Valtaosa hallitustyössä mukana olevista, kuten Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF), ei kannata kiintiöitä.

Menestyvä yritys tarvitsee yhtiön omistajien huolellisesti valitseman ja pätevimmäksi arvioiman ammattitaitoisen hallituksen, joka valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja huolehtii johdon kanssa strategisista ratkaisuista. Kilpailussa pärjääminen edellyttää taitavaa johtamista sekä monipuolista osaamista hallituksilta ja johdolta. Hyvässä hallituksessa on naisia ja miehiä, kokemusta tulosvastuullisesta johtamisesta sekä monipuolista liikkeenjohdollista osaamista.

Yrityksissä, joissa toimin, on lähtökohtana, että kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti riippumatta sukupuolesta, rodusta, iästä, uskonnosta, kansallisuudesta ja muista vastaavista seikoista. Jos pörssiyhtiön hallitukseen jouduttaisiin valitsemaan vähemmän pätevä henkilö tämän sukupuolen takia, syrjittäisiin pätevämpää ja vaikeutettaisiin yrityksen omistajien mahdollisuutta huolehtia yrityksensä parhaasta mahdollisesta menestyksestä.

Kiintiöt johtaisivat mitä ilmeisimmin tällaiseen lopputulokseen. Hallituskiintiöt ja muu pörssiyhtiöiden turha säätely vähentäisivät myös yritysten omistajien halukkuutta viedä yritys pörssiin ja hakea sitä kautta uutta riskipääomaa. Näin heikennettäisiin yritysten kasvun ja kehittämisen edellytyksiä.

Olen havainnut hyväksi, että yrityksen johtajina ja hallituksissa on osaavia naisia. Siksi on luotava edellytyksiä sille, että omistajilla ja hallituksilla olisi käytettävissä yrityksen kilpailustrategian, ansaintalogiikan ja johtamisen hallitsevia päteviä naisia valintoja tehtäessä.

Tyttöjä on rohkaistava kodeissa ja päiväkodeissa osallistumaan tasa-arvoisesti kaikkeen toimintaan, kouluissa matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja myöhemmin teknillis-kaupallisiin opintoihin.

Johtamista oppii johtamalla. Siksi nuoria naisia on kannustettava johtotehtäviin uravalintavaihtoehtona. On aloitettava pienemmistä yksiköistä ja rohjettava ottaa liiketoimintavastuuta. Sitä kautta pätevöityy ylimmän johdon tehtäviin ja voi aikanaan auttaa pörssiyhtiöitä menestymään toimitusjohtajana ja hallitustyöhön osallistuen.

Tutkimusten mukaan eräs keskeinen haaste monille liikkeenjohtajan uraa tekeville on matkustamista ja pitkiä päiviä vaativan työn ja perheen arjen yhteensovittaminen. Jos todella haluttaisiin edesauttaa naisia yritysjohtajiksi ja firmojen hallituksiin, kotitalousvähennys tulisi moninkertaistaa nykyisestä. Näin perhe voisi palkata apua arjen askareisiin, jotta molemmat vanhemmat voisivat halutessaan kehittyä urallaan täysipainoisesti.

Ylipäätään maan hallituksen tulisi luoda edellytyksiä yrityksille ja kansalaisille toimia Suomessa eikä rakentaa haitallista sääntelyä. Pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt olisivat väärä toimenpide tärkeässä asiassa. Kuka nyt haluaisi olla kiintiöhenkilö?

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 29.11.2014