Nokian historiasta tulee voida puhua – onnistumisista ja virheistä opitaan

Jorma Ollila teki ihmeitä. Hänen toimitusjohtajuuden aikana Nokian markkina-arvo nousi korkeimmillaan 222 miljardiin euroon. Mahdoton menestys.

Kesäkuun lopulla 2012 Nokian yritysarvo oli hieman yli kaksi miljardia euroa. Mahdoton menetys.

Mitä tapahtui? Viime keväänä julkaistussa Ringtone: Exploring the Rise and Fall of Nokia in Mobile Phones -kirjassa todetaan, että hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila jätti strategian laatimisen pitkälti toimivan johdon tehtäväksi, mikä synnytti eräänlaisen tyhjiön yrityksen strategiseen päätöksentekoon. Tämä johti kyvyttömyyteen reagoida liiketoimintaympäristön muutoksiin ja lopulta romahdukseen.

Hallitustyön luottamuksellisuus koskee käsiteltäviä liikesalaisuuksia, ei työskentelytapoja.

Lokakuussa julkaistaan Risto Siilasmaan kirja, jonka avoimuus hallitustyöskentelystä on herättänyt keskustelua. Siilasmaa tuli Nokian hallituksen puheenjohtajaksi toukokuussa 2012. Tuona kesänä yhtiön yritysarvo oli edellä mainittu noin kaksi miljardia euroa. Nyt se on 24 miljardia euroa. Jokin muuttui – hyvä!

Hallitus toimii yhtiön omistajien parhaaksi. Hallitustyön luottamuksellisuus koskee käsiteltäviä liikesalaisuuksia, ei työskentelytapoja. Ei siis ole tarpeen kieltää sitä, että ihmiset muistelmissaan ja omissa kanavissaan kommentoivat asioita, jotka ovat jo historiaa. Siilasmaata ei voi kieltää puhumasta Nokian hallitustyöstä. Siilasmaa kertoo vanhasta hallituksesta ja johtamisjärjestelmästä, jossa Ollila oli puheenjohtaja ja Siilasmaa jäsen. Tuosta ajasta ja hallituksesta on jo moni muukin kertonut julkisuuteen, mutta nimenomaan sen jälkeen, kun tuo hallitus ei enää ollut ajankohtainen.

Siilasmaa on nyt Nokian hallituksen puheenjohtaja. Hänen kirjansa käsittelee johtamista yleensä, ja tämä yksi case on sieltä nyt julkisuudessa. Se pitää mielestäni laittaa kontekstiin, eli kirjan laajempaan otsikkoon. Siilasmaalla on oikeus ja mahdollisuus nostaa omia kokemuksia historiastaan esiin kirjan raaka-aineeksi, eikä se riko arvopaperimarkkinalakia, osakeyhtiölakia, eikä ole myöskään hyvän hallitustyön vastaista liittyen hänen nykyiseen rooliinsa nykyisessä hallituksessa. Hän argumentoi sen puolesta, että hyviä käytäntöjä pitää jakaa, jotta muutkin voivat niitä hyödyntää

Hallituksen keskeinen tehtävä on ymmärtää toimintaympäristöä sekä päättää yhtiön strategiasta ja varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Hallituksen keskusteluilmapiirin tulisi olla avoin ja sallia kyseenalaistaminen. Hallitustyöskentelyä tulee jatkuvasti parantaa. Yrityksen hallituksen työskentelyä pitää voida arvioida ja sitä kautta kehittää edelleen. Ilman avoimuutta menneistä onnistumisista ja virheistä emme voi oppia.

Maarit Aarni-Sirviö
hallitusammattilainen
DIF:n pääsihteeri

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehden Debatti-sivulla ja verkkosivuilla 27.9.2018.

3
Jätä kommentti

avatar
3 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
Timo LeinoSeppo RuotsalainenMerja Strengell Recent comment authors
  Tilaa ilmoitukset  
uusimmat vanhimmat suosituin
Ilmoita kun
Merja Strengell
Vieras
Merja Strengell

Erinomainen kannanotto, paitsi ajankohtaiseen asiaan, myös hallitustyön arvioinnin ja kehittämisen tärkeyteen!

Seppo Ruotsalainen
Vieras
Seppo Ruotsalainen

Kiitos Maarit kannanotosta. Allekirjoitan kommenttisi sisällön täysin. Virheistä oppii ja tulee oppia. Jos Nokiassa ei tehty isoja virheitä, miksi kävi kuin kävi? Tarkoituksellako?

Timo Leino
Vieras
Timo Leino

Maaritin hyvä kannanotto vaatii peiliin katsomista. Kuinka monessa hallituksessa tehdään aidosti avoin itsearviointi hallituksen työskentelystä ja kuinka monessa hallituksessa tämän arvioinnin kokoaa ulkopuolinen, hallituksen jäsenistä riippumaton taho. Ehkä monet Riston mainitsemista työskentelyilmapiiriin liittyvistä asioista olisivat nousseet pintaan.