Strateginen ennakointi luo kilpailuetua, etenkin epävakaassa maailmantilanteessa

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on sysännyt koko maailman historialliseen murrokseen, jonka seuraukset ovat eittämättä puhuttaneet myös yritysten hallituksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Kun toimintaympäristö muuttuu yhtäkkiä, on aika toimia. Tilanteen tasalle pääseminen on haastavaa, kun muutos on edelleen kesken ja uutta tietoa tulee saataville jatkuvasti. Tämän tosiasian kanssa painittiin jo koronaviruspandemian kanssa.

Sillä on kuitenkin yrityksen resilienssin ja tulevaisuuden menestyksen kannalta erittäin suuri merkitys, miten se osaa sopeutua nopeisiin muutoksiin. Tämän kyvykkyyden voi jäsentää esimerkiksi kolmessa eri tasossa: välitön riskianalyysi, lyhyen tähtäimen muutokset toimintaympäristössä sekä strateginen ennakointi ja siihen liittyvä skenaariotyöskentely.

Varmoja muutoksia on jo näköpiirissä

Välitön riskianalyysi ja riskienhallinta ovat useimpien hallitusten ja johtoryhmien agendalla tällä hetkellä. Venäjällä toimineet yritykset joutuvat laajalti vetäytymään maasta, ja Venäjältä tuoneet taas painivat toimitusketjujen katkosten kanssa. On ymmärrettävää, että huomio kiinnittyy ensiksi tällaisiin välittömiin muutoksiin.

Sitten katse siirtyy lähitulevaisuuteen: mitä muita seurauksia kehittyvällä maailmantilanteella on? Esimerkiksi energian hinnan nouseminen ja kyberhyökkäysten riskin kasvaminen ovat asioita, joihin kannattaa reagoida ripeästi.

Kaikki yllä oleva liikkuu kuitenkin vielä lyhyen aikavälin seurauksissa. Niiden jälkeen on syytä siirtyä kolmannelle tasolle: tulevaisuuden maailman ymmärtämiseen. Läntiset perusarvot ja globaalin tasapainon perusasiat ovat nyt pysyvässä murroksessa, mikä johtaa tiettyjen ilmiöiden vahvistumiseen, toisten heikkenemiseen sekä uusien ilmiöiden esiin nousemiseen.

Tulevaisuuden ennakointi oli toki jo ennen sotaa tärkeä asia, jota hallitustyöskentelyssä tulisi pitää esillä ja kannustaa yrityksen johtoa tekemään säännöllisesti ja systemaattisesti. Hallitus ja tulevaisuus oli myös DIFin teemana vuoden ensimmäisen kvartaalin ajan. Niissä organisaatioissa, joissa strategista ennakointia jo valmiiksi tehtiin, on varmasti ollut huomattavasti muita parempi kyvykkyys reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

Skenaariotyöskentely valottaa vaihtoehtoja

Näiden suurten muutosvoimien edessä on helppo lamaantua ja jäädä odottelevalle kannalle. Se ei kuitenkaan kannata. Muutoksiin kannattaa suhtautua analyyttisesti ja strategisesti, ei tunnepohjaisesti. Jos organisaatio ei ole aikaisemmin tehnyt systemaattista tulevaisuuden ennakointia, nyt viimeistään on siihen aika tarttua. Asia kannattaa ottaa hallituksessa puheeksi ja edellyttää organisaation johtoa tekemään tällaista pitkän aikavälin tarkastelua muutosilmiöiden vaikutuksesta organisaatioon ja alaan. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi se, että tehtävät investointipäätökset ovat elinkelpoisia kaikissa tai useimmissa vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa.

Yksi parhaista lähestymistavoista strategiseen ennakointiin on skenaariotyöskentely: luodaan laajakatseisella otteella erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta, valikoidaan tärkeimmät ja tarkastellaan, miltä toimintaympäristö näyttäisi niiden toteutuessa.

Suomi on perinteisesti tunnustettu maailmalla ennakointityön edelläkävijänä ja maasta löytyy paljon alan osaamista. Näihin kuuluu myös Futures Platform, jonka tulevaisuudentutkijat ovat nyt luoneet ennakointikartan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamista muutoksista. Esimerkkejä merkittävistä eri skenaarioista voi tunnistaa sen avulla:

  • Miten Kiina tulee lopulta asemoitumaan suhteessa Ukrainan sotaan? Se voi taipua lännen pakotevaatimuksiin, siirtyä selvemmin Venäjän liittolaiseksi tai jatkaa tasapainoilua ottamatta selkeää kantaa kumpaankaan suuntaan.
  • Miten Euroopan energiapula ratkeaa pitkällä aikavälillä? Vaihtoehtoja ovat muun muassa kokonaan uudet toimitusketjut sekä vihreän siirtymän nopeutuminen.
  • Huoltovarmuus nousi pinnalle jo koronapandemian aikana ja noussee nyt entistä tärkeämmäksi. Yhdessä skenaariossa entistä yhtenäisempi EU johtaisi tätä kehitystä koko unionin tasolla, ja toisessa painopiste olisi kansallisessa omavaraisuudessa.

Vaikka sota onkin tehnyt maailmantilanteesta vaikean, ukrainalaisten olosuhteista puhumattakaan, niin skenaariotyöskentelyssä voi riskien lisäksi tunnistaa myös nousevia mahdollisuuksia. Yllä olevista vaihtoehdoistakin on tunnistettavissa monen tyyppistä liiketoimintaa, jonka voi olettaa olevan myötätuulessa. Ne organisaatiot, jotka tekevät ennakointityötä ja sitä kautta kehittävät laajemman katsontakannan tulevaisuuteen, pystyvät tekemään parempia päätöksiä ja pystyvät hyödyntämään näitä nousevia mahdollisuuksia. Näin strategisen ennakoinnin kyvykkyys muuttuu kilpailueduksi.

Omassa organisaatiossa ennakointityötä ei tarvitse onneksi aloittaa nollasta – monet alan asiantuntijat ovat tuottaneet ja tuottavat tällä hetkellä laadukasta tietoa, jota voi käyttää skenaariotyöskentelyn pohjana. Esimerkiksi juuri Futures Platformin ”Global Impacts of the War in Ukraine” -ennakointikartan sisältämä ilmiöiden kokoelma on hyvin laaja-alainen ja globaali ja varmasti hyvä lähtökohta minkä tahansa tyyppiselle organisaatiolle. Tästä laajasta kattauksesta voi lähteä sitten liikkeelle tunnistamalla omalle organisaatiolle ja toimialalle relevantit ilmiöt skenaariotyöskentelyn pohjaksi.

Tilaa ilmoitukset
Ilmoita kun
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments