Vahvalla yrityskulttuurilla pörssiin – Fondian tarina

Töihin Fondialle? Eihän yritys ole edes asianajoliitossa? Kehtaanko kertoa uudesta työpaikastani nykyisille kollegoilleni ja menestyneille entisille opiskelukavereille? Mitä juristi-isoisäkin sanoo?

Altavastaaja-asemastaan huolimatta Fondia on kukoistanut: Se on vetänyt puoleensa parhaita juristeja – alalla, jolla kokeneista asiantuntijoista käydään kovaa kilpailua. Fondian juristien keskimääräinen kokemus on 17 vuotta. Fondia on onnistunut vakuuttamaan seksikkäitä asiakkaita startupeista pörssiyhtiöihin. Se on kehittänyt oman digitaalisen työskentelyalustan ja uusia työskentelymalleja virtaviivaistaakseen tuotantoprosessinsa asiakkaiden eduksi.

Tule lakifirman osakkaaksi -sloganilla toteutettu listautumisanti vuonna 2017 oli menestys.

Miten tämä tehtiin? Näkemyksemme mukaan vahvalla ja erottuvalla yrityskulttuurilla ja tätä vahvasti hyödyntävällä brändäyksellä.

Fondia ei palkannut henkilöitä, joiden kanssa kukaan ei oikeasti halunnut tehdä töitä. No asshole rule oli sääntönä ehdoton. Jokaista työnhakijaa haastateltiin perusteellisesti ja erityistä huomiota kiinnitettiin fondiaaniehdokkaan ja Fondian arvojen yhteensopivuuteen. Jokainen haastattelija vastasi kysymykseen: ”Haluaisinko oikeasti istua tämän henkilön vieressä firman pikkujouluissa?” Jos allekirjoitusvaiheeseen päästiin, molemmat osapuolet allekirjoittivat Fondian arvojen noudattamisen osana työsopimusta.

Fondialla aloittaessaan entiset omien kulmahuoneiden valtiaat joutuivat “tehtaisiin”, joissa istuttiin tiiviisti neljän hengen pöytäkunnissa. Avotilojen haittojen vastapainoksi demokraattiset työskentelytilat tarjosivat mahdollisuuden saada aina tarvittaessa pikaneuvoja työkavereilta. Pöytäkunnissa käytiin päivän mittaan epämuodollisia keskusteluja eri ongelmien ratkaisemisesta. Arkeen nivottu oppiminen oli erityisesti nuoremmille fondiaaneille kullan arvoista. Vaikka alkuun statuksesta kaukana olevat istumisjärjestelyt saattoivatkin herättää vastalauseita, useimmat fondiaanit eivät pian enää olisi vaihtaneet omaan huoneeseen. Kukaan ei jäänyt yksin.

Fondiassa oli särmää. Missiona oli haastaa perinteinen toimiala uudistumaan; yhteinen intohimo suoristi oman puolen rivit. Hell, Yeah! -sotahuudolla kerrottiin hyvästä yhteishengestä ja yrittämisen meiningistä. Menestystä juhlittiin aina sopivan syyn ilmaantuessa FondiaCafén baristojen loihtimilla tarjoiluilla. Toimiston estetiikka oli tunnetusti Fondiaa. Kun vierailija astui ulos hissistä arvokkaan Suomi-talon neljännessä kerroksessa, toimisto räjäytti odotukset ensi silmäyksellä. Paikka ei näyttänyt ollenkaan tärkeän pönöttävältä. Kahvilan väki toivotti tervetulleeksi Legal Latten kera. Kahvila toimi ikään kuin viidakon juomapaikkana, koska se oli ainoa paikka, josta sai kahvia. Siellä eri tiimien fondiaanit ja asiakkaat törmäsivät pakostakin toisiinsa.

Bisnekset puitiin kodikkaan tyylikkäissä neuvotteluhuoneissa, jotka oli rakkaudella sisustettu Förmaakiksi, Teesalongiksi, Herrainhuoneeksi ja Tuvaksi. Aseista riisuva sisustus oli syntynyt oivalluksesta, että niin fondiaanit kuin asiakkaat ovat psykososiaalisia olentoja, jotka viihtyvät paremmin kauniissa ja lämminhenkisessä ympäristössä.

Yrityskulttuuri on sitä, miten toimitaan, kun kukaan ei ole valvomassa

Ruusuisuudessa oli toki myös piikkejä. Vuosia sitten sovittiin, että maanantaiaamupäivisin kaikenlainen vitutus olisi kirjaimellisesti sallittua: sai kertoa siitä, mikä otti päähän, jotta se ei painaisi loppuviikkoa, tai vaikka kiusallaan haukkua kollegan kampausta. Poliittinen epäkorrektius oli mukaville fondiaaneille yllättävän vaikeaa mutta houkutteli yleensä asialliset juristit hassuttelemaan ja nauramaan itselleen. Yhdessä jaettiin myös kuukauden moka. Pieleen menneen tapauksen esittelijä palkittiin sankarina siitä hyvästä, että hän rohkeasti jakoi kokemuksiaan, jotta myös muut voisivat oppia niistä.

Fondia kasvoi yrityksenä, menestyi parhaana työpaikkana ja palkittiin useampana vuonna yhtenä Euroopan innovatiivisimmista lakifirmoista.

Tämä yrityskulttuuri vei listautumisantiin. Se ei ole yllätys: tutkijat painottavat avoimuuden, rohkeuden, kollegiaalisuuden ja estetiikan merkitystä, samalla kun yrityskulttuuri nähdään vahvana taustavaikuttajana – strategiankin se syö jo aamupalaksi. Konkreettisia tekoja yrityskulttuuriin vaikuttamiseksi on kuitenkin usein vaikea tunnistaa; sitä luodaan puheissa, juoruissakin helpommin kuin arkipäivän yhteistyössä. Se on sitä, miten toimitaan, kun kukaan ei ole valvomassa. Fondia on esimerkki kilpailukykyisen särmäkkyyden syntymisestä teoilla ja yrittäjyydellä.

Fondian yrityskulttuurin resilienssiä testataan nyt. Miten se säilyy ja jalostuu seuraavaan tienviittaan?

 

Lisälukemista:

Sutton, R. (2007): The No Asshole Rule, Building a Civilized Workplace and Surviving One That Isn’t, Business Plus.

Strati, A. (1999). Organization and aesthetics: Sage

Välikangas, L. & Carlsen A., (forthcoming), Spitting in the Salad: Minor Rebellion as Institutional Agency, Organization Studies.

Välikangas, L. & Gibbert, M. (2016). Learning lessons in strategic novelty from outliers, Strategy & Leadership, 44:2, 25–30.

1
Jätä kommentti

avatar
1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Salla Vainio Recent comment authors
  Tilaa ilmoitukset  
uusimmat vanhimmat suosituin
Ilmoita kun
Salla Vainio
Vieras
Salla Vainio

Liisan ja Mariannen kuvaus Fondian kulttuurista lämmittää mieltä. Tunnistan hyvin vahvan yrityksen, josta pystyin luottavaisin mielin lähtemään sapatille lokakuussa 2018. Tuolloin oli kulunut puolitoista vuotta listautumisestamme ja olimme tehneet yhtiön ensimmäisen, täysin kulttuurien yhteensopivuuteen rakentuvan yrityskaupan Ruotsissa. Kun haastattelin kaikki fondiaanit aloittaessani työni, minulle kuvattiin erityisesti vahvaa kulttuuria ja kuinka se oli useiden, myös monien jo riveistä poistuneiden fondiaanien luomus. Tämä on keskeistä: Fondia (kuten mikään muukaan kestävä yritys) ei ole riippuvainen yhdestäkään yksilöstä. Mainitut esimerkit sekä monet muut ovat useiden fondiaanien ideoista ja sitoutumisesta syntyneitä ja kulttuuri kehittyy edelleen. Tämä jaettu kulttuurin omistaminen ja kehittämine luo resilienssiä. Salla Vainio,… Read more »