Onko hallituksessanne sijaa tekoälylle?

Tekoälystä ja koneoppimisesta puhutaan niin paljon, että teemojen kuvittelisi olevan jokaisen yrityksen agendalla. Näin ei kuitenkaan ole – tai ainakaan kaikki eivät ole ryhtyneet tuumasta toimeen.

Konsulttiyhtiö EY toteutti aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, johon oli kutsuttu vastaajiksi muun muassa DIF:n jäsenet ja Suomen 500 suurimman yrityksen ylintä operatiivista johtoa. Tutkimus oli suunniteltu yhteistyössä Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan kanssa. Tulosten mukaan noin kolmannes yrityksistä ei hyödynnä tekoälyä ja koneoppimista sisäisissä toiminnoissaan. Noin viidennes yrityksistä ei hyödynnä tekoälyä ja koneoppimista ulkoisissa toiminnoissaan eikä ole edes suunnitellut sitä.

Moni yritys on siis tekoälyn käyttäjänä vielä pukuhuoneen puolella vetämässä verkkareita päälle, kun osa kilpakumppaneista on jo lähtöviivalla ja osa taas painaa etukaarteessa kovaa vauhtia eteenpäin.

Tekoäly yritysjohdon valjaissa

Muutoksia on kuitenkin odotettavissa: tutkimuksessa yli 95 prosenttia vastaajista uskoi yrityksensä hyödyntävän tekoälyä ja koneoppimista jollain tavalla sisäisissä toiminnoissaan vuonna 2020. Parissa vuodessa pitäisi tapahtua paljon.

Tekoälystä saattaisi yritysten sisäisissä toiminnoissa olla hyötyä johtamisessa ja jopa hallitustyössä.

Varsin tunnettu esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä yritysjohdossa on hongkongilainen sijoitusyhtiö Deep Knowledge Ventures, joka otti VITAL-nimen saaneen tekoälysovelluksen käyttöön hallituksessaan muutama vuosi sitten. Yhtäkään sijoituspäätöstä ei kuulemma tehdä, ellei VITAL sitä puolla. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Dmitry Kaminskiy on arvioinut, että sovellus on osoittautunut nimensä mukaisesti elintärkeäksi: ilman sen apua sijoituskohteiden analysoinnissa yhtiö olisi sijoittanut ylihypetettyihin projekteihin ja mahdollisesti mennyt nurin.

Toinen julkisuutta saanut esimerkki löytyy täältä Suomesta. Tieto otti pari vuotta sitten datakeskeiset liiketoiminnot -yksikkönsä johtoryhmään Alicia T -nimisen tekoälysovelluksen, jonka tarkoituksena on toimia johtoryhmän päätöksenteon tukena. VITAL-sovelluksen ja Alicia T:n kaltaisia tekoälykokeiluja on kuitenkin mediatarinoiden perusteella vielä melko vähän.

Tekoälyn mahdollisuuksia voi pohtia peilaten niitä osakeyhtiölaissa yhtiön johdolle asetettuihin vaatimuksiin. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Huolellisuusvaatimus täyttyy, kun ”ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi, eivätkä päätöksen tai muun toimen tekoon ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat”.

Tekoälystä voisi olla apua ennen kaikkea tiedon hankinnassa ja analysoinnissa. Toisaalta tekoälysovellukselle voitaisiin ulkoistaa rutiinitehtäviä ja siten vapauttaa johdon aikaa olennaisempiin asioihin.

Pysy hereillä ja kehitä

Olisi liioiteltua väittää, että yritysten hallitusten jäsenillä olisi velvollisuus hyödyntää tekoälyä. Tekoäly on kuitenkin hyvä pitää agendalla. ”Jos et kehitä, jäät jälkeen”, tiivisti Hanna Hagström, Reaktorin Director of Artificial Intelligence, Castrén & Snellmanin sisäisessä koulutustilaisuudessa. Risto Siilasmaa on samoilla linjoilla: ”Vain toimimalla muita nopeammin voi saavuttaa kilpailuetua”, hän arvioi EY:n tutkimuksen julkaisun yhteydessä. Yritysjohtajien on siis syytä pitää tuntosarvet pystyssä – tai pitäisikö sanoa antennit pystyssä – ja pohtia aktiivisesti, olisiko tekoälystä heidän yrityksessään hyötyä ja miten sitä voitaisiin käyttää. Toki on tärkeää muistaa, että uusista ratkaisuista seuraa aina kustannuksia ja myös uudenlaisia riskejä.

Yksi merkittävä rajoitus tekoälyn käyttöön hallituksessa liittyy: Suomessa tekoälysovellusten on turha haikailla virallisia nimityksiä hallituksen täysivaltaisiksi jäseniksi. Vaikka osakeyhtiölaissa ei suoraan sanotakaan, että hallituksen jäsenten tulee olla luonnollisia henkilöitä, sitä on pidetty itsestään selvänä. Aiemmin kysymystä on pohdittu siltä kannalta, voisiko hallituksen jäsenenä toimia luonnollisen henkilön sijaan oikeushenkilö, kuten joissain maissa. Nyttemmin maailmalla keskustellaan siitä, voisiko tekoälysovellus olla hallituksen täysivaltainen jäsen ja minkälaisia juridisia haasteita jäsenyyteen liittyisi. Toistaiseksi on kuitenkin selvää, että käyttipä hallitus tekoälyratkaisuja tai ei, vastuun päätöksestä kantaa siihen osallistunut ihminen.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Castrén & Snellmanin blogissa 25.10.2018.

Jätä kommentti

avatar
  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita kun