Osakesplit paljastaa hallituksen todelliset karvat

Kilpa piensijoittajien rahoista on taisto kuluttajien sieluista. Siksi joukkoon voi mahtua pölynimurikauppiaskin.

Kun nousukausi rallattelee Helsingin pörssissä jo pitkällä, ui monen hallitushain mieleen ajatus osakesarjan splittaamisesta. Siinä osakkeen yksikköhinta putoaa murto-osaan, kun vanhoja osakkeita kohden jaetaan maksutta uusia. Splitissä on siis kyse ainoastaan yhtiön paloittelemisesta pienempiin kaupankäyntieriin.

Motiiveja splitteihin voi vain arvailla. Viittä leipää ja kahta kalaa sanotaan riittäneen jakamalla, mutta tässä harjoituksessa mammonan kokonaismäärä ei ota kasvaakseen. Liiketoiminta ei hyödy splitistä lainkaan. Rahaa tulisi kassaan, jos uusia osakkeita myytäisiin maksullisessa annissa. Nyt harjoitus tehdään maksutta.

Helsingin pörssissä viime vuosina muiden muassa Verkkokauppa.com, Vaisala ja Wärtsilä ovat splitanneet osakesarjat. Jono voi vielä pidentyä, koska nousua visioidessaan johtajat näyttävät löytäneen ostos-tv:n keinokatalogin.

Pitkäjänteiselle sijoittajalle splitillä ei ole merkitystä. Hänen suhteellinen omistuksensa yhtiöstä ei muutu. Reaalimaailmaan nojaava kurssinousu tulee, jos se on tullakseen yhtiön tuloskasvusta suhteessa sijoitettuun eurosummaan, ei osakkeiden kappalemäärään tai yksikköhintaan.

Silmänkääntötempulla tähdättäneen mielikuvaan nousuvarasta.

On aivan samantekevää, saako rahalla yhden vai kolme osaketta. Prosentin nousuhan tulee sijoitetulle pääomalle, ei osakkeiden kappalemäärälle. Tuhannella eurolla sijoittaja omistaa yhtä suuren prosenttiosuuden koko yhtiöstä ennen ja jälkeen splitin.

Kun nyt lasketaan tietoisesti osakkeiden yksikköhintoja, epäileväinen voisi kuvitella, että kaupankäynnin kiimaa yritetään laillisin keinoin tartuttaa noviiseina markkinoille eksyneisiin. Verkkokauppa.comin splitissä yksikköhinta laski 32 eurosta reiluun 5 euroon. Splittiä ehdottanut hallitus omisti yhtiöstä yli 60 prosenttia.

Yleisesti silmänkääntötempulla tähdättäneen mielikuvaan ilmeisestä nousuvarasta. Tuskin tavoitteena on ainakaan nopeammin senttiosakkeeksi päätyminen, jos remmi alkaisi luistaa Amazon.comin puristuksessa?

Warren Buffett ei ole splitannut Berkshire Hathawaynsä osaketta. Sen yksikköhinta on liki 300 000 dollaria. Buffett ei luo massalle mielikuvaa halpahallihinnoista. Hän kosiskelee vain pitkäjänteisiä hengenheimolaisia.

Tavalliselle höyrypetterisijoittajalle asia on usein sitä, miltä se näyttää. Tosielämässä osakkeen yksikköhinta kuitenkin edelleen kerrotaan myös splitin jälkeen yhtiön osakemäärällä ja vasta näin saadaan koko bisneksen markkina-arvo. Ja vasta siitä arvioidaan mahdollinen nousuvara ja osakehinnoittelun tasapaino.

Hallituksen kannattaisi houkutella bisnesorientoituneita omistajia lyhytjänteisten markkinaorientoituneiden sijaan. Voi vain arvailla, millaisia omistajia splittijohtajat yrittävät nyt kosiskella. Niitäkö, jotka innostuvat pörssiin mukaan viimeisten joukossa?

Myötähäpeän tunnetta ei pysty enää välttämään, kun asiaa kunnolla ymmärtämättömät pörssiyhtiöiden hallitukset perustelevat julkisuudessa splittiä useimmiten osakkeen vaihdon lisäämisellä. Kysyn, mihin tarvitaan sellaista sijoittajaa, joka ei kykene sijoittamaan pörssiyhtiöön viittäkymmentä euroa?

Lisää Warren Buffettin ajatuksia omistaja-arvolähtöisestä liikkeenjohtamisesta voit lukea Arvoguru-uutuuskirjasta (Aho, Hämäläinen, Oksaharju, Stadigh, 2018).

Jätä kommentti

avatar
  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita kun