Tarkistettu: 25.04.2022
Tiivistelmä
Tässä tekstissä kuvataan palkitsemisvaliokuntien parhaimpia nykykäytäntöjä ja esitellään hallituksen mahdollisuuksia edistää yrityksen menestystä laajemmin henkilöstövaliokunnan avulla tulevaisuudessa.
Hallitusten henkilöstövaliokunnat ovat yleistyneet niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Henkilöstövaliokunta tai vastaava laaja mandaatti on noin 20 prosentissa suomalaisista pörssiyhtiöistä. Nousua hieman yli viidessä vuodessa on ollut lähes 10 prosenttiyksikköä. Muutosta korostaa se, että suurella osalla pörssistä poistuneista ja yhdistyneistä yrityksistä on ollut henkilöstövaliokunta. Allaolevassa taulukossa on kuvattu valiokuntatyöskentelyn kehitystä viimeisen 20 vuoden aikana.
2000 | 2010 | 2015 | 2020 |
Ei valiokuntia | Palkitsemisvaliokunnat yleisiä
Palkitsemisvaliokuntien määrä laajemmalla mandaatilla alkaa kasvaa Pieni määrä henkilöstövaliokuntia |
Palkitsemisvaliokunnat kaikissa isoissa yrityksissä (Large Cap)
Näistä joka toisessa perinteistä palkitsemis-valiokuntaa laajempi mandaatti 15 %:ssa henkilöstövaliokunta |
Palkitsemisvaliokunnat yleistyneet Mid Cap- ja osittain Small Cap -yrityksissä
Large Cap -yrityksissä suurempi osuus siirtynyt henkilöstövaliokuntaan Mid Cap yrityksistäkin yli 10 % siirtynyt henkilöstövaliokuntiin Small Cap -yrityksissä valiokunnat ovat vielä hyvin pitkälti keskittyneet perinteiseen mandaattiin. |
Henkilöstövaliokunnan perustamisen on todettu antavan lisäarvoa yrityksen henkilöstöpääoman johtamiseen ja sitä kautta yrityksen menestysedellytysten tukemiseen.
Henkilöstövaliokunta on myös viesti. Palkitsemisvaliokunnat mielletään usein johdon palkitsemiseen keskittyväksi elimeksi, joka viestii sen ryhmän erityisasemaa suhteessa muuhun henkilökuntaan. Henkilöstövaliokunnan viesti on, että koko henkilöstöllä on väliä ja että muukin kuin rahallinen palkitseminen on keskeistä.
Korn Ferryn mielestä hallitusten tulisi myös Suomessa kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota yritysten henkilöstöpääoman tilaan ja sen kehittämiseen. Henkilöstövaliokunnan perustaminen perinteisen palkitsemisvaliokunnan sijaan antaa mahdollisuuden henkilöstö- ja palkitsemisasioiden kattavampaan ja systemaattiseen käsittelyyn viemättä kuitenkaan liian paljon aikaa varsinaisesta hallitustyöstä.
Valiokunnan ei tule johtaa henkilöstötoimintoa mutta valvoa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja valmistella aktiivisesti hallituksen määräämiä tehtäviä.
Henkilöstövaliokunnan perustamista suunniteltaessa on hyvä arvioida seuraavia seikkoja:
- Onko valiokunnalle olemassa liiketoiminnallinen tarve?
- Onko oikea aika tehdä muutokset ja ovatko tarvittavat puitteet olemassa ja kehitettävissä?
- Millainen työjärjestys, tavoitteet ja työtapa on tarkoituksenmukainen?
Palkitsemisvaliokunnan perustaminen perustui yhtiön palkitsemisen läpinäkyvyyden, järjestelmällisyyden ja tehokkuuden edistämiseen. Henkilöstövaliokunnan perustaminen perustuu samaan ajatteluun. Vaikeissa markkinaoloissa tulisi pystyä tuottamaan kasvua ja parantamaan kannattavuutta. Uskomme, että yksi kriittinen kilpailutekijä ei ole kaikissa suomalaisissakaan organisaatioissa vielä hyödynnetty optimaalisesti: organisaation ihmiset.
Henkilöstövaliokunnat – ihmiset ja organisaatio hallituksen näkökulmasta Avaruussukkulat eivät vieneet meitä kuuhun, sen tekivät insinöörit ja unelmoijat. Internet ei luonut…