Pilvi, mobiilit työtavat sekä analytiikka ovat jo arkipäivää. Mitä uusista teknologioista pitäisi ymmärtää menestyäkseen myös jatkossa?
Vain noin 20 prosenttia datasta on strukturoitua dataa, jota tietojärjestelmät käyttävät. Jopa 80 prosenttia datasta on kuvia, ääniä ja videoita sekä vapaata tekstiä, joita ei ole saatu valjastettua hyötykäyttöön. Tällaisen datan analysointiin tarvitaan koneita ja järjestelmiä, jotka saavat voimaa keino- tai lisätystä älystä, AI:sta.
Oppivat järjestelmät pystyvät seulomaan ja yhdistämään datasta sen, mikä yritykselle on tärkeää. Data on myös kognitiivisten eli oppivien tietojärjestelmien ravintoa.
Data liittyy kiinteästi IoT:hen, asioiden internetiin. Jos kaikki autoista ja jääkaapeista lähtien kytkeytyy verkkoon ja jakaa dataa itsestään, mitä sitten? Tärkeää on pystyä analysoimaan dataa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Vain siten IoT luo liiketoimintamahdollisuuksia.
Korvaako robotti ihmisen?
Vaikka työ muuttuu tekoälyn tai robotiikan myötä, ei tarkoituksena ole korvata ihmistä koneella. Lisätyn älyn tavoitteena on, että koneet lisäävät ihmisten älykkyyttä ja siten tuottavuutta.
Toki työn tekemisen painopiste muuttuu. Olennaista on pohtia, miten AI valjastetaan auttamaan ihmisiä. Meillä Suomessa on vahva valmistavan teollisuuden perintö, joten meille on luontevaa nähdä robotit kokoonpanolinjalla. Robotiikka on kuitenkin suurelta osin ohjelmistoa, pehmeitä robotteja.
Tunnetko lohkoketjun?
Yksinkertaistettuna lohkoketju on teknologiaa, jonka avulla voidaan taata osapuolten välinen luottamus ja siten tehdä yhteistyötä ja liiketoimintaa digitaalisesti.
Digitaalinen tapahtuma eli lohko tallennetaan hajautetusti eli jaetaan kaikkien lohkoketjuun osallistuvien tahojen kesken. Lohkoa ei voi muokata, lisätä tai poistaa muiden ketjulaisten tietämättä.
Lohkoketjuista puhuttaessa puhutaan lähes reaaliaikaisista transaktioista. Esimerkiksi kuljetusketjujen tehostamisella voitaisiin saavuttaa globaalilla tasolla jopa 1–2 prosentin säästöt logistiikassa.
Myös esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuuksien valjastamiseen tarvitaan teknologiaa, valtavasti dataa ja lohkoketjujakin. Kun uudisrakennuksessa käytettävät materiaalit kirjataan lohkoketjuun jo suunnitteluvaiheessa, rakennusta purettaessa tiedetään, mitä materiaaleja vapautuu ja mihin ne seuraavaksi menevät.
Myy, markkinoi ja palvele älykkäästi
Tuote ja hinta menettävät merkitystään. Enemmän merkitystä on sillä, miten yritys ja sen kanssa asioiminen koetaan. Katse kääntyy jälleen oppiviin järjestelmiin: lisätty älykkyys voi analysoida asiakkaan tunnetiloja ja toiveita palvelusta ja siten luoda yksilöllistä asiakaskokemusta.
Vanhaan takertuminen harvoin, jos koskaan, muuttuu kasvusuunnaksi. IBM on vuosien saatossa luopunut niin kannettavista tietokoneista, pienistä palvelimista kuin printtereistäkin. Tänään IBM:n tavoitteena on olla asiakkaidensa kumppani digitaalisessa transformaatiossa, ja yhtiö keskittyy analytiikkaan, pilvipalveluihin ja kognitiivisiin tietojärjestelmiin.
Teknologia on kuitenkin vain teknologiaa eikä tee itsessään autuaaksi. Teknologian pitää olla saumattomasti integroitu kaikkiin organisaation keskeisiin järjestelmiin ja toimintatapoihin. Muutoin kaikki tekevät asioita kuten ennenkin.
Uusien teknologioiden käyttöönotolle on vaikea laskea yksiselitteistä tuotto-odotusta. Sen sijaan pitäisikin lähteä kokeilemaan, löytää bisnescase, jota lähdetään testaamaan.
Mirva Antila
IBM Suomi toimitusjohtaja
Timo Koskinen
IBM Suomi teknologiajohtaja
Tämä teksti on lyhennelmä artikkelista, joka julkaistaan 14.12.2017 ilmestyvässä Boardview-lehdessä.