Tehokas ja omistaja-arvoa luova hallitus on kuunteleva, oppiva, näkemyksellinen, keskusteleva, kokoonpanoltaan monipuolinen, ja sillä on oikeanlainen osaamispohja haastamaan yrityksen strateginen suunta.
DIF:n ensimmäinen teema vuonna 2018 on hallitus ja johto. Johdantona teemaan julkaisemme tässä lyhennelmän Boston Consulting Groupin laajaan yritystutkimukseen perustuneesta artikkelista, joka on julkaistu Boardview-lehdessä 3–4/2016. Tutkimus ja artikkeli pureutuivat pohjoismaisten hallituksen rooliin omistaja-arvon luonnissa.
Toimitusjohtajat toivovat hallituksen kuuntelevan myös asiakkaita
Enemmistö toimitusjohtajista kokee, että hallitus ei pidä yhteyttä asiakkaisiin eikä toimitusjohtajan alla olevaan johtoon – eikä siten syvällisesti ymmärrä liiketoiminnan todellisuutta. Jos hallituksen kokemuspiiri rajautuu vain toimitusjohtajaan, eikä sillä ole ymmärrystä asiakkaista ja yhtiön toiminnasta, näkemykset jäävät väistämättä suppeiksi. Etenkin puheenjohtajan on syytä muodostaa laaja verkosto ja harrastaa ”aktiivista kuuntelua” mahdollisimman monella saralla. Tämä ei tarkoita operatiivisen johdon ohittamista päätöksenteossa tai organisaation ohjaamisessa, vaan kyse on nimenomaan kuuntelemisesta ja oppimisesta, jotka tukevat itsenäisten näkemysten muodostamista.
Hallituksen koostumus monipuoliseksi
Myös hallituksen koostumuksella on tärkeä vaikutus. Suurin osa haastatelluista nosti tämän tärkeimmäksi asiaksi, jonka avulla varmistetaan tehokas ja arvonluontikeskeinen hallitustyöskentely. Monen mielestä liian usein puheenjohtajan lisäksi vain kaksi tai kolme hallituksen jäsentä ottaa aktiivisesti osaa strategian ja arvonluonnin kehittämiseen. Muut ovat joko liian passiivisia, liian keskittyneitä muihin aiheisiin, tai heiltä puuttuu oikeanlainen osaaminen.
Millaiset jäsenet sitten parhaiten tukevat arvonluontia? Tärkeimpiä ovat yrityksen tilanteeseen sopiva, yrityksen strategisia prioriteetteja tukeva toimiala- ja johtamiskokemus sekä yleisjohtamisen kokemustausta, jonka perusteella tavoitetason ja -aikataulun voi asettaa realistiselle mutta riittävän haastavalle tasolle. Lisäksi hallitusjäsenten kokoonpanon olisi oltava riittävän monipuolinen, tai ainakin yksilöiden olisi ajateltava asioista riittävän moninaisesti, jotta taustaoletukset tulevat riittävästi haastetuiksi ennen merkittäviä päätöksiä. Toisaalta myös persoonien on oltava mielekkäässä tasapainossa. Yhteisen maalin konkretisoimiseksi hallituksen jäsenten on hyvä myös omistaa yrityksen osakkeita.
Erityisen voimakkaasti tutkimuksessa nousee esiin huoli riittävästä digitalisaatio-osaamisesta: Huolimatta siitä, että yli 80 prosenttia vastanneista uskoo digitalisaatiolla olevan merkittävää vaikutusta yrityksen tulevaisuuteen, yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että hallituksissa ei ole oikeanlaista osaamista ohjaamaan yhtiötä ja johtoa digitalisaation läpiviennissä. Lisäksi yli puolet on sitä mieltä, että yrityksellä ei ole selvää digitaalista strategiaa tai etenemissuunnitelmaa. Noin puolet ei edes koe hallituksen aktiivisesti ajavan digitaalista agendaa. Kun digitalisaatio voimistuu lähes jokaisella toimialalla, tulos on huolestuttava.
Hallituksen tunnettava roolinsa
Turbulentissa maailmassa menestyksen ja kerran saavutettujen kilpailuetujen ylläpitäminen on vaikeaa. Tämä lisää tehokkaan hallitustyöskentelyn merkitystä. Hallituksen roolin onkin heijastettava yhtiön ja sen ympäristön tilannetta. Joskus hallituksen on tarpeen olla todellinen aktivisti. Aina kannattaa vähintään olla tehokas haastaja. Kumileimasin ei kannata olla koskaan.
Usein aktiivista hallitusta peräänkuulutetaan silloin, kun yritys on ongelmissa. Tämä on toki tärkeää – hallituksen rooli korostuu silloin, kun yritys tarvitsee kokonaisvaltaisen transformaation. Mutta aktiivisen hallituksen arvo on vielä suurempi silloin, kun yrityksellä menee hyvin. Juuri silloin uudistuminen ja ongelmien havaitseminen on erityisen haastavaa. Sellainen hallitus, joka sallii eriävät mielipiteet ja joka käy jatkuvaa keskustelua haastaakseen strategian taustalla olevat oletukset, pystyy todennäköisimmin ratkaisemaan strategiset ongelmat jo ennen kuin yritys joutuukaan kriisiin.
Teksti on lyhennelmä Tuukka Sepän ja Roope Talasmaan artikkelista Hallitus luo omistaja-arvoa. Artikkeli on julkaistu Boardview-lehdessä 3-4/2016 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.