Kaksoisrooli toimitusjohtajana ja hallitusjäsenenä on kirkastanut Nina Kopolalle ja Christoph Vitzthumille toimivan vuorovaikutuksen merkityksen myös yrityksen ylimmässä johdossa. ”Hyvässä hallituksessa istuu instituutioroolien sijaan ihmisiä, ja toimitusjohtaja kohtaa sen jäsenet omana itsenään.”
Miten toimitusjohtajan rooli heijastuu toimintaanne hallitusjäsenenä?
Kopola: Olen ollut hallitusjäsen ennen kuin minusta tuli toimitusjohtaja. Myöhemmin oma toimitusjohtajataustani on avannut hallitustyöskentelyyn lisää dimensioita ja tehnyt siitä rikkaampaa. Hallituksen jäsenenä suhteeni toimitusjohtajaan on ehkä ymmärtävämpi. Tiedän millaisten asioiden kanssa toimitusjohtaja painii. Sanotaanko, että turha saivartelu ainakin jää pois.
Vitzthum: Toimitusjohtajataustaiset hallitusjäsenet ymmärtävät usein yrityksen kokonaistilannetta hirveän hyvin. Koen, että toisen yhtiön toimitusjohtajaan rakentuu myös tietynlainen, jopa empaattinen side, koska ymmärrät yritystoiminnan dynamiikkaa. Yrityksen johtaminen ei ole vain sitä, että tehdään hyvä strategia ja suunnitelma ja sitten toteutetaan se. Matkalla tulee aina monta mutkaa ja yllättäviä tilanteita. Jos liiketoimintaa lähestyy liian kliinisesti, se ei vastaa todellisuutta.
Kopola: Toisaalta se, että minulla on toimitusjohtajana jäsenyyksiä muiden yhtiöiden hallituksissa, antaa perspektiiviä omaan liikkeenjohdon työhön. Näen miten eri hallitukset toimivat ja millaisia kysymyksiä niissä käsitellään.
Eivätkö roolit koskaan mene sekaisin?
Kopola: Eivät lainkaan. Päinvastoin: roolit ovat kristallin kirkkaat koko ajan, kun tiedät, mitä on olla hallitusjäsen ja mitä on olla toimitusjohtaja. Nämä kaksi roolia ovat keskenään täysin erilaiset.
Vitzthum: Yrityksen johtaminen on todella intensiivistä työtä ja uskon, että se on sitä riippumatta siitä, millaisessa yrityksessä olet. Toimitusjohtajana sinulla on koko ajan tilanne päällä ja jatkuvasti on mietittävä erilaisia asioita. Hallituksen jäsen tai edes puheenjohtaja ei pysty panostamaan yritykseen samalla tavalla.
Mitä toimitusjohtaja toivoo hallitukselta?
Vitzthum: Toimitusjohtajalle pitää antaa tilaa ja luottaa siihen, että ne asiat tapahtuvat. Jos luottamusta ei ole, silloin pitää toimitusjohtajaa vaihtaa.
Kopola: Se ei kuitenkaan tarkoita, että toimitusjohtaja jätettäisiin yksin tekemään työtään. Hallituksen pitää tehdä oma osuutensa: johtaa toimitusjohtajaa, haastaa, neuvoa, kontrolloida, mentoroida. Puheenjohtajan rooli on tässä keskeinen.
Vitzthum: Toimitusjohtaja johtaa yritystä: päämäärä on yhteinen, mutta reitin päättää toimitusjohtaja. Hallitus voi toki olla reitistä eri mieltä ja silloin se pitää sanoa ääneen. Se on tärkeää inputia toimitusjohtajan päätöksentekoon. Tietty taiteellinen vapaus toimitusjohtajalla on oltava.
Kopola: Se on hyvin sanottu, ”taiteellinen vapaus”. Asioita voidaan tehdä niin monella tavalla, mutta ne kaikki johtavat samaan lopputulokseen. Jotta hallitus voi johtaa toimitusjohtajaa hyvin, sen on oltava perehtynyt yhtiön asioihin, kyettävä näkemään toimitusjohtajan maailmaa sellaisena kuin se on ja pidättäydyttävä omassa roolissaan toimitusjohtajan ohjaajana ja neuvonantajana. Ja ennen kaikkea luoda avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa etsitään ratkaisuja haasteisiin.
Vitzthum: Hallituksen on myös tärkeä muistaa, että vaikka asetelma on vähän muodollisempi kuin yrityksen sisällä toimitusjohtajan ja johtoryhmän välillä, toimitusjohtajakin on ihminen ja kaipaa palautetta ja kannustusta. Sitä hän saa hallitukselta – kun aihetta on. On tärkeää säilyttää rakentava vuorovaikutus hallituksen ja toimitusjohtajan välillä. Hyvä hallitus haastaa, mutta on samalla realistinen ja ymmärtää markkinaa ja yrityksen tilannetta.
Millaisella hallituksella on eniten annettavaa yhtiön operatiiviseen toimintaan tai pärjäämiseen tulevaisuudessa?
Kopola: Hallituksella, joka pystyy paneutumaan yrityksen tilanteeseen ja jolla on se osaaminen, jota yritys sillä hetkellä tarvitsee. Nämä osaamistarpeet muuttuvat yrityksen kehityksen aikana. Hyvä hallitus myös tunnistaa ja tunnustaa operatiivisen ja strategisen johdon roolit. Toimitusjohtaja on yhteisesti sovitun strategian toteuttaja.
Vitzthum: Kaikkein tärkeintä on, että roolijako on selvä: hallituksen jäsenet eivät ala johtamaan yritystä. Esimerkiksi hallituksen jäsenen tullessa yritysvierailulle, kaikkihan kuuntelevat todella tarkkaan, mitä hän sanoo. Jos alat siellä spekuloimaan ja esittämään omia mielipiteitäsi, on vaarana, että puheesi otetaan liian kirjaimellisesti. Eikä se ole hyvä asia governance-struktuurinkaan kannalta.
Kopola: Yrityksen kannalta on ratkaisevaa, että hallitus kykenee tekemään siltä edellytettyjä päätöksiä. Hallitukset koostuvat usein voimakkaista persoonista ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet tai omat substanssialueet voivat viedä keskustelua sivuraiteelle. Puheenjohtaja on hallituksen päätöksen varmistaja ja hänen tulee johtaa keskustelua niin, että päätös syntyy.
Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat keskeinen työpari yrityksen johdossa. Mikä tässä työskentelysuhteessa on tärkeintä?
Kopola: Luottamus.
Vitzthum: Kyllä, luottamus. Se on avainsana. Toinen aspeti on, että pelisäännöt ovat selvät: mikä on puheenjohtajan, mikä toimitusjohtajan tonttia. Kolmanneksi hyvä keskusteludialogi. Jos henkilökemiat eivät toimi, se on todella vaikeaa.
Kopola: Olen samaa mieltä: avoin, toimiva keskusteluyhteys. Toimitusjohtajan on tuotava eri tilanteet hallituksen tietoon, eikä pidätellä liian pitkään. Toisaalta puheenjohtajan on avattava suunsa, jos kysymyksiä yhtiön toiminnasta herää. Luottamuksen ympärille tulevat avoimuus ja keskinäinen kunnioitus.
Vitzthum: Koska puheenjohtajan rooli on johtaa hallitusta, hänen on oltava hyvin perillä siitä, mitä toimitusjohtaja aikoo hallitukselle esittää. Se edellyttää, että puheenjohtaja on erittäin kiinnostunut siitä, mitä yrityksessä tapahtuu ja ylläpitää tiivistä keskusteluyhteyttä toimitusjohtajan kanssa kokousten ulkopuolella. Voi syntyä todellinen kaaos, jos puheenjohtaja ja toimitusjohtaja eivät ole valmistautuneet kokoukseen kunnolla.
Miten arvioitte omaa onnistumistanne hallitustyössä?
Kopola: Omaa kontribuutiota pitää arvioida sen kautta, onko ylipäätään pystynyt jäsenenä tuomaan mitään hallituksen toimintaan. Olenko edistänyt rakentavaa ja avointa keskustelua ja sujuvaa päätöksentekoa? Ovatko hallituksen kokoukset energisoivia, vai lähteekö toimitusjohtaja niistä kerta toisensa jälkeen aivan maansa myyneenä?
Vitzthum: Yrityksen tila on pääasia. Menestyykö yritys nyt, onko sillä hyvä strategia ja onko sillä hyvät näkymät? Onko toiminta kestävällä pohjalla? Hallitukset eivät saa muodostua keskinäisen selkääntaputtelun klubeiksi. Hallituksen dynamiikkaankin kannattaa satsata, mutta fokus on pidettävä yrityksessä, sekä toimitusjohtajan ja hänen tiiminsä hyvinvoinnissa.
Pörssiyhtiöitä velvoitetaan voimakkaasti monimuotoisuuteen hallitusta nimitettäessä. Miten diversiteetti suomalaisyhtiöissä toteutuu?
Kopola: Diversiteetti kaiken kaikkiaan alkaa toteutua suomalaisyhtiöissä aiempaa paremmin. Enkä puhu nyt yksinomaan sukupuolesta. Diversiteetti tarkoittaa ikää, eri funktioita, eri taustoja, eri maiden kansalaisuuksia – ja se on todellinen rikkaus.
Vitzthum: Mielestäni hallitusten kokoonpanoja mietitään nykyään hyvin tarkkaan ja aiempaa ammattimaisemmin: millaisia profiileja oikeasti halutaan, millaista kokemusta ja osaamista yritys tarvitsee. Ja miten se toivottu diversiteetti luodaan näiden valintojen avulla. Hallituksissa tarvitaan myös funktionaalista osaamista, etenkin tarkastusvaliokunnan roolin koko ajan korostuessa. Esimerkiksi digitalisaation osaajista on kova kysyntä.
Kopola: Jos ollaan valmiita olemaan vähän avarakatseisempia, eikä hallituksen tarvitse koostua +55-vuotiaista miehistä, niin osaajia aivan varmasti löytyy. Hallitusjäsenellä ei myöskään tarvitse olla samanlaista track recordia kuin funktioon palkattavalla asiantuntijalla. Riittää, että olet asian hyvä osaaja yleisellä tasolla.
Vitzthum: Hallituskokoonpanoista keskustellaan paljon ja niitä kyseenalaistetaan niin yhtiökokouksissa kuin mediassakin. Se kyllä pitää nimitysvaliokunnat varpaillaan.
Toimitusjohtaja, näin rakennat hyvää suhdetta hallitukseen
- Tuo asiat esiin oikea-aikaisesti ja avoimesti.
- Ole rehellinen kaikessa, hyvässä ja huonossa, se synnyttää luottamusta.
- Muista, että puheenjohtaja on tärkeä sparrauskumppani, mutta et voi delegoida yrityksen johtovastuuta hänelle.
- Valmistaudu hyvin. Huolehdi, että hallituksen puheenjohtaja ymmärtää, mitä kokouksessa aiot esittää ja että kaikki tarvittava tieto päätöksentekoa varten on saatavilla.
- Tuo hallituspöytään ratkaisuehdotuksia, älä ainoastaan ongelmia.
- Toimitusjohtajuus saattaa olla instituutio, mutta johtaja on ihminen.
- Ole oma itsesi, älä suorita mitään instituutioroolia. Instituutiosta on vaikea saada irti parasta outputia.
Nina Kopola on Suominen Oyj:n toimitusjohtaja ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Metso Oyj:n hallituksen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. Aiemmin Kopola on toiminut muun muassa Konecranesin hallituksen jäsenenä. Kopolan johdossa Suominen Oyj on kasvattanut markkina-arvoaan tuntuvasti. Vuonna 2017 Kopola palkittiin Womens Board Awardilla ansioistaan yritysjohtajana ja hallitusammattilaisena.
Christoph Vitzthum on Fazer-konsernin toimitusjohtaja ja Konecranesin hallituksen puheenjohtaja sekä Oras Investin ja Nordstjernanin hallituksen jäsen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa NCC:n, Konecranesin ja Tamfeltin hallitusten jäsenenä. Vitzthumin johdossa Fazer-konserni on pyrkinyt koko ruokatoimialan uudistajaksi muun muassa perustamalla avoimen innovaatioekosysteemin tutkijoille, start-upeille ja suurille yrityksille. Viime vuoden lopussa kansainvälistä huomiota herätti Fazerin lanseeraama Sirkkaleipä.
Teksti: Terhi Rauhala
Kuva: Ville Rinne