”Öljyn hinta ei ratkaise Venäjän ongelmia”, korostaa Venäjän talouteen ja politiikkaan perehtynyt Esko Aho.
Öljyn viimeaikaisesta hinnannoususta huolimatta Venäjän talouskehitys ei näytä erityisen valoisalta.
”Öljyn hinta ei ratkaise Venäjän ongelmia”, korostaa Venäjän talouteen ja politiikkaan viime vuosina perehtynyt entinen pääministerimme Esko Aho.
”Toisin kuin Euroopassa haluttaisiin uskoa, Venäjän heikko taloustilanne ei myöskään johdu lännen asettamista pakotteista. Suuremmat syyt löytyvät siitä, ettei maassa ole tehty talousuudistuksia viimeiseen kymmeneen vuoteen sekä tietenkin alentuneesta öljyn hinnasta ja heikosta ruplasta”, East Officen hallituksen puheenjohtajana ja muun muassa venäläisen Sperbankin hallituksessa toimiva Aho jatkaa.
Instituutioiden rappio
Aho määrittelee toimivalle taloudelle kolme toisiinsa nojaavaa yhteiskunnallista tukipilaria. Ne ovat oikeusvaltio, sosiaalisen nousun mahdollisuus ja luottamus instituutioihin.
Oikeusvaltio Venäjä ei ole ollut koskaan, ja instituutioidenkin heikkous on päivänselvää. Jälkimmäisestä Aho syyttää edesmennyttä presidentti Boris Jeltsiniä, jolla olisi ollut Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen mahdollisuus oikaista tilanne. Hän kuitenkin jätti instituutiot omilleen ja alkoi hoitaa asioita henkilökohtaisilla suhteillaan.
Kun Suomessa luotetaan instituutioihin, Venäjällä luotetaan yksilöihin. Siksi henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä.
Suomessa luotetaan instituutioihin, Venäjällä yksilöihin.
Esko Aho on löytänyt myös muita perimmäisiä eroja venäläisessä ja länsieurooppalaisessa ajattelussa. ”Venäjä on win-loose-yhteiskunta. Venäläinen ei usko, että on olemassa diilejä, joissa kaikki osapuolet voittavat.”
Pysy Venäjällä
Aho varoittaa tulkitsemasta Venäjää mustavalkoisesti. Vaikka liiketoiminta Venäjällä saattaa välillä tuntua mudassa rämpimiseltä, markkinoilta ei kannata nyt poistua. Suomalaisilla tuotteilla ja palveluilla on Venäjällä hyvä maine. Moni suomalaisyhtiö tekee yhä Venäjällä hyvää tulosta, ja toisaalta kilpailijat kärkkyvät mahdollisuuttaan.
Ulkomaisen yrityksen on Esko Aho mukaan usein jopa helpompi toimia Venäjällä kuin venäläisen yrityksen, sillä maa on asettanut viralliseksi tavoitteekseen sijoituksensa parantamisen Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä kuvaavavassa Doing Business -vertailussa ja on tässä myös onnistunut. Erityisen hankalaa Venäjällä toimiminen on venäläisille pk-yrityksille, joiden osuus tuotannosta onkin pieni.
Toisaalta, maan toimintapa on kiistämättä nationalistinen ja protektionistinen eikä ole lähivuosina muuttumassa.
Kaipuu kuvitteelliseen menneisyyteen
Tämän jutun otsikossa mainittu nostalgian kaipuu ei ole vain venäläinen ilmiö. Niin Brexit kuin Trumpinkin kannattajien kaipuu takaisin johonkin kuvitteelliseen alkuperäiseen onnelaan ovat imperiumin kukistumisen jälkeistä nostalgiaa. Sitä samaa on venäläisten kaipuu Neuvostoliiton tai hyvän tsaarin aikoihin.
Vaikka poliittista muutosta ei Venäjällä ole näköpiirissä, sukupolven muutos on jo käsillä. Patrioottiset expertit ovat alle nelikymppisiä asiantuntijoita, joka on ensimmäinen sukupolvi työelämässä ilman neuvostotaustaa.
”Näihin uusiin asiantuntijoihin on rakennettava yhteys, mikäli mielii toimia Venäjällä tulevaisuudessa”, Aho korostaa. Nuoret vaikuttajat on saatava kiinnostumaan Suomesta.
East Office of Finnish Industries´n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho puhui DIF:n vuosiseminaarissa 15.5. East Office on vuonna 2008 perustettu suomalaisomisteinen osakeyhtiö, jonka tavoitteena on vahvistaa omistajiensa Venäjä-suhteita. Tämä teema-artikkeli on lyhennelmä jutusta, joka on julkaistu Boardview-lehdessä 1/2018
Katri Isotalo