Miksi pääomasijoittajien omistamat yhtiöt kasvavat nopeammin ja tuottavat paremmin kuin perinteiset pörssiyhtiöt? Avain on aktiivinen omistajuus, hallituksen koheesio ja selkeä yhteinen maali, sanovat pääomasijoitusyhtiöiden toimitusjohtajat Eeva Ahdekivi Hartwall Capitalista, Kurt Björklund Permirasta ja Jan Sasse Teollisuussijoituksesta.
Pelkkä yksityinen pääomaruiske ei tee kasvua. Katse kääntyy hallitustyöskentelyyn, siihen ainoaan kosketuspintaan, joka omistajalla yrityksen toimintaan on. Mitä pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden hallitusten kokoushuoneissa oikein tapahtuu?
”Kun omistaa työkseen, rooli yhtiössä on aktiivisempi kuin perinteisissä pörssiyhtiöissä”, toteaa Eeva Ahdekivi. ”Pääomasijoittajalla on tiukka fokus juuri tietyn yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen tietyllä aikavälillä.”
Pääomasijoittajien omistamissa yhtiöissä päätökset syntyvät nopeasti. Koko johtamisen ketju on suorempi ja viritetty tähän tarkoitukseen.
”Nopeassa muutoksessa nopea päätöksenteko on yksi arvonluonnin väline”, muistuttaa Kurt Björklund.
Toinen on rohkea asenne.
”Merkittävän arvonnousun vuoksi pääomasijoittaja on valmis kyseenalaistamaan koko sen hetkisen liiketoimintamallin”, sanoo Jan Sasse.
”Ennen kaikkea intensiivinen hallitustyö ja omistajan paneutuminen yhtiön asioihin tuovat lisäarvoa”, Ahdekivi painottaa.
Oikeat ihmiset tiimiin
Sijoituskohteissaan pääomasijoittajat keskittyvät yhä enemmän yhtiön osaamispääomaan fyysisten varantojen sijaan. Omistaja arvioi, mitä osaamista tavoiteltuun arvonluontiin tarvitaan.
Hallituskokoonpano menee yleensä uusiksi pääomasijoittajan tullessa merkittävimmäksi omistajaksi. Toimitusjohtajan kohdalla näin ei automaattisesti käy, mutta nopean syklin omistaja haluaa, että asiat niin sanotusti tapahtuvat. Pääomasijoittajaympäristössä menestyy pragmaattinen ja asiaorientoitunut toimitusjohtaja.
Tiimien rakentamiseen käytetään myös ulkopuolista asiantuntemusta, eikä ole tavatonta, että ennen irtautumista pääomasijoittaja on vaihtanut firman koko toimivan johdon.
Hallitus on sillanrakentaja
Pääomasijoittajien maailmassa hallitusjäsenet sitoutetaan omistajuudella. Ahdekivi kertoo, että useimmiten osakkuus on edellytys hallitusjäsenyydelle. Mahdollisuus aidosti merkittävään pääomavoittoon pitää hallituksen yhtenäisenä.
”Kun johto on omistajan kontrollissa, voidaan keskittyä liiketoiminnan vaikeimpaan ja eniten arvoa lisäävään osaan. Hajautetun omistajuuden yhtiöissä samanlaista kontrollia ei ole”, Björklund täydentää.
Mihin hallitusta tällaisessa omistajuudessa edes tarvitaan? Pääomasijoittaja näkee hallituksella kuitenkin muitakin kuin governance-roolin.
”Yksi tärkeimmistä on asiantuntemuksen tuominen yhtiöön. Jos puolet yrityksen menestyksestä syntyy oikea-aikaisesta reagoinnista ja oikeista päätöksistä, on toinen puoli riippuvainen siitä, keitä huoneessa istuu päätöksiä tekemässä”, Björklund sanoo.
Jan Sasse on samaa mieltä: ”Pääomasijoittajat hakevat hallituksiin toimialakohtaista substanssia diversiteetin kautta.”
Pääomasijoittaja katselee yhtiötä hyvin kliinisten lasien läpi, mutta se ei saa olla ainoa näkymä yhtiöön.
”Harvoin kasvu kuitenkaan etenee teoreettisen mallin mukaan. Tarvitaan ulkopuolista näkökulmaa, sillä jos mennään kovaa yhteen suuntaan, voidaan törmätä myös betoniseinään”, Sasse sanoo.
”Lopulta tiimidynamiikka on pääomasijoittajien salainen kastikeresepti vahvan kasvun rakentamiseen. Oikeat ihmiset rakentavat sillan teorian ja toimitusjohtajan tiistaiaamun todellisuuden välille”, Kurt Björklund summaa.
Teksti: Terhi Rauhala
Pidempi versio tästä artikkelista julkaistaan Boardview-lehdessä joulukuussa.