Reijo Karhinen: Tekoälyn aikakaudella kilpaillaan osaamisella, ja osaajia on tehtävä yritysten sisällä

Suomen kilpailukyvyn puolesta taisteleva vuorineuvos Reijo Karhinen kehottaa meitä purkamaan jäykkiä rakenteita, kuuntelemaan nuoren sukupolven näkemyksiä ja näkemään teknologian mahdollisuutena uudistaa koko yhteiskuntaa.

”Tuore McKinseyn tutkimus osoitti, että Suomi on paalupaikalla tekoälyn ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Teknologinen uudistuminen on meille valtava mahdollisuus”, toteaa vuorineuvos Reijo Karhinen.

Se mahdollisuus uhkaa kuitenkin jäädä käyttämättä.

”Meillä on liian vähän uudistumisen himoa”, Karhinen linjaa.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi valmiutta purkaa jäykkyyksiä ja uudistumisen hidasteena olevia rakenteita muun muassa työmarkkinoilta. Myös liike-elämän on uudistuttava.

”Datan ja tietovarantojen avoimuus sekä avoimet rajapinnat eri yhteisöjen välillä ovat olennaisia tekoälyn tuomien bisnesmahdollisuuksien hyödyntämisessä. Meillä on liike-elämässäkin hyvin konservatiivisia asenteita sen suhteen mitä ja kenelle voidaan avata”, Karhinen kuvailee.

Asiakaskokemus ajaa muutosta

Tekoälyn kiihdyttämä tuote- ja palvelukehitys leikkaa läpi kaiken, toimialasta riippumatta. Tekoäly ja koneoppiminen mahdollistavat tuotteet ja palvelut, jotka toimivat asiakkaan näkökulmasta intuitiivisesti ja ennakoiden.

”Asiakkaan odotus paremmasta asiakaskokemuksesta ajaa yrityksiä valtavan isoon uudistumispakkoon. Tekoäly mahdollistaa kulkemisen askelen–kaksi edellä asiakasta. Parhaassa tapauksessa pystyt yllättämään asiakkaan positiivisesti jokaisella kohtaamisella”, Karhinen näkee.

Hän kertoo, että asiakaskokemus oli myös OP:n paljon puhutun strategia 2016:n keskeinen elementti.

”Asiakaskokemus nostettiin strategian mittareissa ykköseksi. Me päätimme, että emme seuraa kilpailijaa, vaan asiakasta. Kun asiakaskäyttäytyminen muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, on tärkeää, ettei kadota näköyhteyttä asiakkaaseen.”

Yritysten tehtävä omat osaajansa

Karhisen mukaan osaaminen on yrityksen keskeinen kilpailutekijä tekoälyn aikakaudella. Se on samanlainen niukkuustekijä kuin rahoitus menneinä vuosikymmeninä.

”Eikä se ratkea rekrytoimalla. Kyseessä ei ole mikään tehostamisprosessi. Osaajia pitää tehdä yritysten sisällä, nykyisessä työssä oppien ja kehittyen.”

Hänen mukaansa on väärä oletus, että yhteiskunta olisi yksin vastuussa yksilön elinikäisestä osaamisen kehittämisestä. Omasta osaamisestaan ja markkinakelpoisuudestaan jokainen vastaa viime kädessä itse, mutta yritysten on otettava vahva ajurin rooli osaamista kehittävissä verkostoissa.

Karhinen pyörittelee hetken sanoja, ennen kuin tokaisee suoraan:

”Se, että valitetaan ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, on minusta pikkuisen menneen maailman puhetta. Muutaman vuoden päästä yritysjohtaja ei enää ehkä ilkeä sanoa niin. Sen sijaan hän ymmärtää itse laiminlyöneensä uusien osaajien kouluttamisen.”

Teksti: Terhi Rauhala

Tämä teksti on lyhyt versio artikkelista, joka julkaistaan 13.12. ilmestyvässä Boardview-lehden numerossa 2/2018.