Risto Siilasmaa: Hallituksen on osattava kysyä oikeita kysymyksiä tekoälystä

Kilpailu yritysten välillä kilpistyy yhä enemmän algoritmeihin ja datan laatuun. Hallituksenkin täytyy hahmottaa, miten koneoppimisella rakennetaan yritykselle kilpailuetua.

”Kuinka moni johtaja ajattelee, että tekoäly tai koneoppiminen on hänen edustamalleen organisaatiolle muutaman vuoden säteellä keskeinen kilpailukyvyn väline?”

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa avaa keskustelun tekoälystä ja hallitustyöskentelystä kysymyksellä. Jos vastaus on myönteinen, hän haluaa kuulla miksi.

Tarkkaa vastausta ei jokaiselta johtajalta tai hallitusammattilaiselta saa, sillä harva oikeasti ymmärtää, mistä tekoälyssä on kyse. Siilasmaa on löytänyt itsensä juuri tästä tilanteesta.

”Olen ollut kiinnostunut tekoälystä pitkään ja taustani on sellainen, että voisin siitä jopa jotain ymmärtää. Todellisuudessa en ymmärtänyt tekoälystä ja koneoppimisesta juuri mitään. Toistelin niitä asioita, joita firman fiksuimmat olivat minulle kertoneet. Ja kuulostin uskoakseni jopa ihan asiantuntevalta”, hän hymähtää.

Siilasmaa opiskeli asiaa ja hänen mielestään jokaisen johtajan tulisi tehdä samoin. Ettei tarvitse olla toisen käden tietojen varassa, muiden johdateltavana, vaan osaa itse kysyä oikeita kysymyksiä. Miten muuten voisi tunnistaa bisnesongelmia tai kilpailukykytekijöitä, joihin koneoppiminen toisi ratkaisun?

Data ratkaisee

Kiinassa ja Yhdysvalloissa investoidaan koneoppimiseen koko ajan valtavasti. Euroopasta puuttuu se terävä kärki, joka olisi jo ehtinyt hyödyntää koneoppimista jollakin taloudellisesti merkittävällä tavalla.

”Koneoppimisen aika on nyt, koska meillä on laskentakapasiteettia enemmän kuin koskaan ja käytössä on koko ajan enemmän dataa ja myös sitä kerryttäviä sensoreita. IoT-ympäristö kypsyy”, Siilasmaa kuvaa.

Yritykset kilpailevatkin kasvavassa määrin algoritmeillä ja datan laadulla – koneoppimisen rakennuspalikoilla. AI-yrityksen toimintalogiikka eroaa perinteisestä suhtautumisessa dataan. Kun on ongelma, sen ratkaisemiseksi ostetaan tai generoidaan dataa ja olennaista on ymmärtää, mitä dataa yritys tarvitsee.

Tästä syystä myös yhtiöiden hallitusten tulisi olla kiinnostuneita koneoppimisesta. Hallituksen ei tarvitse olla aiheen syväosaaja, mutta yrityksen organisaatiosta osaamista pitäisi löytyä.

”Hallitus voi kysyä johdolta minkälaisella ohjelmalla koneoppimista viedään eteenpäin. Onko johdolla jokin metriikka, joka kertoo, millä tasolla yritys on tällä hetkellä? Entä mille tasolle johdon mielestä pitäisi päästä ja missä ajassa”, Siilasmaa luettelee.

”Kaikkien yritysten ei tarvitse tutkia koneoppimista, valtaosa vain soveltaa sitä”, Siilasmaa sanoo.

”Eikä investoinnin tarvitse olla massiivinen, mutta kaikissa vähänkin isommissa yrityksissä homma on pistettävä liikkeelle.”

Miten Nokia rakentaa organisaationsa koneoppimisen kompetenssia? Lue tämän artikkelin pidempi versio joulukuun Boardview-lehdestä.