DIFFuture-ohjelman päätösseminaari: Oppeja, oivalluksia ja niksejä hallitusuralle

 

DIFFuture-ohjelman puolitoistavuotinen taival päättyi 14.6. päätösseminaariin K-Kampuksella Kalasatamassa. ”Tie hyvään hallitustyöhön” -tilaisuuden avasi DIFFuture-osallistuja Johanna Ali. Tapahtumassa kuultiin Egon Zehnderin Sari Ståhlbergin, Keskon talousjohtajan Jukka Erlundin, DIFin hallituksen jäsenen Eeva Ahdekiven sekä Scandic Hotelsin uuden toimitusjohtajan Laura Tarkan puheenvuorot. DIFFuture-osallistujat kertoivat myös, miten tästä eteenpäin.

 

Positioi itsesi ja laadi hallitusbio

 

Ståhlberg kertoi tilaisuudessa headhunterin vinkkejä ensimmäisiin hallitustehtäviin. Näkökulmina olivat: itsensä positiointi, haastattelussa onnistuminen ja hyvään alkuun pääseminen.

 

Omaa pätevyyttään ja valmiuttaan tulisi arvioida objektiivisesti.

On tärkeää kertoa, mitä tuo oikeasti pöytään: selkiyttää oma arvonsa kyseiselle hallitukselle.

Mitä erityislaatuista osaamista sinulla on? Mikä erottaa sinut muista roolissasi olleista?

Yksi hyvä tapa on kertoa verkostolleen kiinnostuksesta hallitustyöhön. Hallituspositioita haettaessa on tärkeää huomioida myös siihen kuuluvat vastuut.

 

Hallitusbiografiaa varten tulisi miettiä uran tärkeimmät kokemukset ja keskeiset taidot (kolmesta neljään osa-aluetta). Asiantuntemus tulisi esittää kokemuksen kautta pelkän listaamisen sijaan ja pitää mielessä, mihin hallitukseen on hakemassa. Kuka olet ja mitä antaisit tälle hallitukselle?

Biossa tulisi vastata aina seuraaviin kolmeen kysymykseen:

 

  1. Mikä on roolisi nykyisessä (tai senioreimmassa) raportointirakenteessa?
  2. Mikä on P&L-kokemuksesi?
  3. Mikä on kokemuksesi hallitusten kanssa työskentelystä / kuinka paljon olet ollut tekemisissä hallitusten kanssa?

 

       

 

Onnistu haastattelussa ja pääse hyvään alkuun

 

Haastattelussa on hyvä käydä keskustelua hallituksen tehtävien tasolta ja keskittyä siihen, mitä voisit tuoda hallitukselle. Hyvien kysymysten esittäminen, sitoutumisen osoittaminen ja uskottavien referenssien antaminen edesauttavat haastattelussa onnistumista.

 

Hakuprosessiin lähtiessä on tiedostettava, että prosessi kestää. Kannattaa myös varmistaa etukäteen, että saadessasi paikan voit ottaa sen myös vastaan nykyisten tehtävien oheen.

 

Ennen ensimmäistä kokousta kannattaa Ståhlbergin mukaan tutustua hallituksen toimintaa koskevaan regulaatioon, käyttää riittävästi aikaa valmistautumiseen, tutustua toisiin jäseniin ja etenkin puheenjohtajaan, varata aika lakiasianjohtajan tapaamiselle sekä pyytää mentoria.

 

Ensimmäisestä kokouksesta lähtien kannattaa hahmottaa hallituksen rooli ja toimia ja osallistua keskusteluihin rohkeasti osakkeenomistajien edustajana. Ryhmädynamiikkaan tulisi yrittää päästä sisälle mahdollisimman pian. Palautetta kannattaa pyytää jo alkuvaiheessa, ja jatkaa suhteiden hoitamista myös kokousten ulkopuolella. Lisäksi on tärkeää pysyä ajan tasalla hallitustyön trendeistä ja regulaatiosta.

 

Hallitusten tulevaisuudennäkymät

 

Ståhlbergin mukaan hallitustyön trendeinä on aito suunnan näyttäminen ja eteenpäin katsominen sekä johdon aitona tukena ja apuna toimiminen. Moninaisuus on nykyään paljon suurempaa kuin aiemmin, ja hallitukseen voi tuoda lisäarvoa monenlaisilla taustoilla.

 

Tulevaisuudennäkyminä hän mainitsi seuraavat: Hallinto, lisääntynyt sääntely ja riskit; Lisääntyvä fokus tarkoituksellisuuteen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin; Transformaatiotilanteet; Vahvemmat sidokset operatiiviseen johtoon; Laajempi ja holistisempi näkökulma hallituksen kokoonpanoon. Nämä vaikuttavat niin asialistaan kuin hallituksen kokoonpanoon ja dynamiikkaan.

 

       

 

Keskon strateginen uudistuminen: kaikki lähtee isosta kuvasta ja toimintaympäristön analyysista

 

Erlund puhui pitkän historian omaavan, kauppiaiden perustaman ja omistaman Keskon strategiasta. Keskolla toimii kolmella toimialalla, jotka ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

 

K-ryhmän liikevaihto on vuositasolla 16 miljardia euroa. Päivittäin on kaksi miljoonaa asiakaskohtaamista, joten prosessit on mietittävä huolella. Asiakastyytyväisyyteen ja laatuun panostetaan.

 

Keskon kulttuurissa on sisäänkirjoitettuna edelläkävijyys: Kesko on ollut tuomassa ensimmäisenä markkinaan monia asioita, kuten hypermarketit, itsepalvelukaupat ja it-investoinnit.

 

Strategiatyö aloitetaan aina toimintaympäristön analyysista, johon strategia ankkuroidaan.

Analyysissa käydään läpi muun muassa toimintaympäristön keskeiset trendit, demografia ja kuluttajakäyttäytyminen. Kun iso kuva on selvillä, voidaan lähteä miettimään toimintojen kehittämistä.

 

Strategia on hallitustyön ytimessä ja sisäänkirjoitettuna hallituksen työjärjestykseen. Sitä käsitellään erityisesti strategisten ja taloudellisten asioiden yhteydessä (riskit, investoinnit, isot päätökset). Se linkittyy myös muiden työjärjestyksen asioiden – organisaatio- ja henkilöstöasioiden, raportointiasioiden ja muiden asioiden – käsittelyyn.

 

Keskiössä kasvu

 

Keskon strateginen valinta on ollut hakea kasvua. Tämä tapahtui fokusoimalla ja keskittymällä kolmeen ydinliiketoiminta-alaan, joilla on hyvät markkinaosuudet ja/tai hyvä kannattavuus, yhdellä yhtenäisellä K:lla ja panostamalla asiakaskokemukseen, digitalisaatioon ja vastuullisuuteen.

 

Strategian toteutuksessa keskeisiä tapahtumia ovat olleet muun muassa: nousu lähikaupan markkinajohtajaksi, rautakauppaliiketoiminnan painotuksen siirtyminen yritysasiakaskauppaan sekä laajentuminen Pohjois-Euroopassa, liiketoiminnan laajentaminen tekniseen tukkukauppaan, digitalisaation ja vastuullisuuden edelläkävijyys kaupan alalla sekä transformaatio perinteisestä autokaupan toimijasta koko autotoimialan uudistajaksi.

 

Merkittävänä kasvun lähteenä ovat olleet yritysostot. Yksi yhtiön vahvuuksista on kyky screenata markkinaa ja katsoa hyviä yritysostokohteita, joissa hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Kannattavuus on kehittynyt hyvin, ja osakkeenomistajille on pystytty tuottamaan arvoa. Kesko on ollut vahva osingonmaksaja. Osakkeenomistajien määrä on kasvussa ja on tällä hetkellä reilut 90 000.

 

       

 

Selkeä strategia, riittävät resurssit ja paljon viestintää

 

Keskon isompi strategiajumppa tehdään kerran vuodessa. Strategiasta viestitään paljon, että henkilöstö tietää, mihin ollaan menossa ja mitä yritetään saada aikaan. Samalla luodaan hyvää spirittiä.

 

Selkeän strategian lisäksi toinen tärkeä seikka on riittävät resurssit ja työkalut. On oltava tekijöitä, oikeita ihmisiä oikeilla paikoilla, sekä teknologiaa apuna.

 

Hallituksen on oltava tietoinen ja ymmärtää riittävästi, mitä toimintaympäristössä tapahtuu niin makrotalouden, geopolitiikan, megatrendien, demografian ja lainsäädännön osalta.

Johdossa on oltava ymmärrys liiketoiminnasta (toimialasta).

 

”Hallitustyön Niksi-Pirkka”

 

Ahdekivi antoi DIFFuture-osallistujille vinkkejä hallitustyön alkutaipaleelle. Vinkit pohjautuvat kahdenkymmenen laajan hallituskokemuksen omaavan henkilön vastauksiin.

 

Alle on poimittu vinkeistä muutamia:

 

  • Materiaalin lukeminen: Esityslistaan on hyvä keskittyä ensin hetki ja pohtia, mitä itse odotat, että nyt käsitellään. Näin voi paremmin myös huomata ne materiaalin ”puuttuvat kohdat” ja isot teemat, jotka voisivat muutoin, yksityiskohtiin heti sukeltamalla, jäädä huomaamatta.

 

  • Asioiden käsittely hallituksessa: Rakenna hyvät suhteet hallituskollegoihin: se auttaa myös vaikeiden asioiden käsittelyä. Puheenjohtaja ei tykkää paimentamisesta, joten reagoi esimerkiksi sähköpostikokouksiin heti. Hallituksella on hyvä olla myös oma, yrityksestä riippumaton kommunikointikanavansa.

 

  • Kokoustaktiikkaa: Pidä kommentit lyhyinä ja keskity ydinviestiin. Ole rakentava ja nojaudu faktoihin, kun otat ikäviä asioita pöydälle. Ole rohkea: sinulla on annettavaa. Pidä muistiinpanoja, joihin voit palata myöhemmin.

 

  • Vähän mielikuvitusta: Hallituksen toiminnan kehittämiseksi voi esittää uusia, hyväksi kokemiaan tapoja. Kokouksissa voi olla virkistävää esittää yrityksen somevideoita, jotta hallitus on selvillä yrityksen brändi-imagosta ja miten yritys näkyy kadulla. Voit kysäistä monista asioista helposti myös tekoälyltä.

 

  • Hallitusmatkat ja kokousten konkretia: Hyvät kengät on hyvä alku: tehtaalle-kokoukseen-illalliselle. Tarpeeksi raikasta ilmaa, taukovenyttelyä ja ensiapupakkaus – näillä pääsee pitkälle. Matkoilla tutustutaan hyvin toisiin jäseniin.

 

  • Hallituksen johtamisesta: Tärkeän asian rullaus voi hoitua esimerkiksi kolmen kokouksen taktiikalla, jolloin päätöstä ei tarvitse tehdä heti. Ensimmäisessä kokouksessa voidaan esitellä asia, keskustella ja ideoida. Toinen kokous voi keskittyä analyysiin ja vaihtoehtoihin hyötyineen ja huolineen. Kolmannen kokouksen tavoitteena voi olla päätös ja roadmap. Esimerkkejä hyvistä käytäntönnöistä kokouksiin: keskustelu, mitä opimme ja millainen kokous oli tänään; kokouksen alussa tiedustelu markkinasignaaleista, jotka olisi hyvä ottaa tutkalle; hallituksen vireen ja tunnelman kysely aluksi (erityisesti, jos takana on haastava ja kiireinen rupeama). Puheenjohtajan merkitys on valtava: jos puheenjohtaja ei ole asiansa tasalla, mieti, kannattaako jättää hallitus.

 

Yleisökysymysten siivittämänä pureuduttiin muun muassa luottamuksellisiin keskusteluihin ja toimitusjohtajan vaihtotilanteisiin. Todettiin, että useinkaan hallitus ei ole yksimielinen siitä, tulisiko toimitusjohtaja vaihtaa. Vaihto myös tehdään yleensä liian myöhään. Aiemmin asiat menivät hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kautta, mutta nykyään mallia on vähän huokoistettu: koko hallitus voi puhua esimerkiksi johtoryhmän kanssa.

 

       

 

Tarkan oppeja ja oivalluksia

 

Lopuksi Tarkka kertoi omasta hallitustaipaleestaan oppien ja oivallusten kautta. Puheenvuoron keskeiset kohdat on poimittu alle:

 

  • Älkää masentuko siitä ensimmäisestä tai toisesta paikasta, jota ette saa – saatte juuri sen paikan, joka teille on tarkoitettu.
  • Olkaa armollisia itselle – ja varautukaa kalenterijumppaan.
  • Operatiivinen vs. hallitustyö.
  • Hallitustyö antaa perspektiiviä: jokaisessa yrityksessä on ongelmia ja hyviä asioita. Hallitustyön kautta alat hahmottaa maailmaa moniulotteisemmin.
  • Puheenjohtajan merkitys on valtava: haastatelkaa puheenjohtajaa ja miettikää, haluatteko tehdä hänen kanssaan töitä. Hyvältä puheenjohtajalta oppii valtavasti.
  • Kiteyttämisen ja tiivistämisen taito on tärkeää, oikeasti tärkeää. On ymmärrettävä, miten hallitukselle tulee tarjoilla asioita.
  • Rakenna luottamusta, sillä konflikti seuraa varmasti.
  • Valitse taistelusi.
  • Kuinka hallituksiin pääsee? Omalla aktiivisuudella ja saattamalla asia esimiehelle (ja aiemmille esimiehille ja verkostolle) tietoon. On mietittävä oma fokus ja kiinnostuksen aiheet. Mitä erityistä tuon pöytään?
  • Lopuksi: Onnistumisista ei opi: fail fast and keep on improving.