Strategisen johtamisen peruskysymys on ollut vuosikymmeniä sama: mistä syntyy pitkäkestoinen kilpailuetu, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida? Perinteisesti vastauksia ovat olleet esimerkiksi huippuosaaminen, ainutlaatuiset ideat, parhaat asiantuntijat ja kilpailijoita parempi markkinatieto. Tekoälyn nopea kehitys pakottaa kuitenkin tarkastelemaan tätä kysymystä uudesta näkökulmasta.

Kun tekoälyllä on nykyisin käytössään käytännössä lähes koko maailman julkinen tietovaranto, parhaat ideat, käytännöt, tutkimukset ja liiketoimintamallit, monet aiemmin harvinaisina pidetyt kyvykkyydet demokratisoituvat ja muuttuvat hyvin nopeasti kaikkien saataville. Tekoäly tuottaa nykyisin myös ohjelmistokoodia erittäin nopeasti, joten jonkin tarjooman pelkkä tekninen toteutus ei välttämättä erottele entiseen tapaan.

Tekoäly ei siis tee vanhoja kilpailuetuja turhiksi, mutta se eittämättä jo haastaa niitä. Osaamiset, ideat, tieto, analyysit tai yksittäiset asiantuntijat eivät samalla tavalla muodosta ”vallihautoja” kuin ennen.

Mistä kilpailuetu syntyy, kun tieto ja osaaminen eivät ole enää niukkoja resursseja?

Tekoälyaikana täytyy siis lähteä etsimään uudenlaisia, aiempia korvaavia tai täydentäviä kilpailuetuja – joita rakennetaan yhä useammin ihmisten ja tekoälyn yhteistoiminnassa. Niitä voi löytyä esimerkiksi seuraavista:

• Yrityskohtainen data: Mitä sellaista tietoa asiakkaista, markkinoista, tuotteista tai toiminnoista kertyy, jota kilpailijoiden on vaikea hankkia?
• Oppimisen ja toimeenpanon nopeus: Kun kaikilla on samankaltaista tietoa, kuka alan toimijoista tekee nopeimmin parhaat johtopäätökset ja kääntää oivallukset nopeaksi toiminnaksi?
• Ihmisten ja tekoälyn yhteispeli: Kuka kykenee tuomaan esimerkiksi tekoälyagentit ihmisten rinnalle parhaiten, luoden tehokkuutta ja kasvumahdollisuuksia?
• Organisaation muisti: Kuka onnistuu tallentamaan, yhdistämään ja kartuttamaan organisaation hiljaisen tiedon siten, että se on sekä tekoälyagenttien että ihmisten tehokkaassa käytössä?
• Verkostot, asiakassuhteet ja asiakaskokemus: Kyllä, ihmisten välisillä suhteilla on edelleen valtaisa merkitys. Luottamus ja vuorovaikutus voivat muodostaa kestävän kilpailuedun, etenkin kun tekoäly auttaa ymmärtämään asiakkaita entistä syvemmin, ennakoimaan heidän tarpeitaan ja tarjoamaan yksilöllisempää palvelua.

Markkinoiden uudenlainen dynamiikka hallituksen agendalle

Lisäksi mielenkiintoinen kysymys on, kenelle tekoälyajan uudet kilpailuedut lopulta kasaantuvat. Suurille ja pitkään toimineille yrityksille on usein ehtinyt kertyä runsaasti asiakkaita, verkostoja, kokemusta ja historiallista tietoa. Ne ovatkin lähtökohtaisesti vahvoilla – edellyttäen, että ne onnistuvat muuttamaan nämä resurssit tekoälyn avulla uudenlaisiksi kilpailueduiksi.

Pienten yritysten laariin voidaan puolestaan laskea osaamisen demokratisoituminen, nopea ohjelmistokehitys sekä mahdollisuus rakentaa toimintansa alusta lähtien tekoälynatiiviksi ilman vanhojen järjestelmien ja toimintatapojen painolastia. Muutaman henkilön muodostama yrityskin voi olla ”kokoaan suurempi”, jos se kehittää aidosti erottuvan tuotteen tai palvelun ja vie sen markkinoille kilpailijoitaan nopeammin, haastamalla näin vakiintuneita toimijoita.

Tekoälyajan kilpailuetu ei siis yksiselitteisesti keskity suurille tai pienille yrityksille, mutta kilpailun lähtökohdat ja markkinoiden dynamiikka voivat muuttua. Yrityskokoa ratkaisevampaa on se, kuinka selkeä näkemys johdolla on siitä, millaista tekoälyajan kilpailuetua se tavoittelee ja miten se aikoo sen rakentaa.  

Hallitusten tulee arvioida nykyisiä kilpailuetuja: Ovatko ne demokratisoitumassa tekoälyn myötä? Voiko niihin edelleen luottaa? Onko kilpailijoilla käytännössä yhtä hyviä ideoita ja osaamista käytössä kuin meillä? Samalla hallituksen on varmistettava, että yhtiö rakentaa systemaattisesti myös uusia kilpailuetuja, kuten ainutlaatuista dataa, organisaation muistia, oppimiskykyä ja vahvoja asiakassuhteita. Tekoälyaikana hallituksen tärkeimpiä strategisia tehtäviä on huolehtia siitä, että yrityksen seuraavat kilpailuedut rakennetaan jo ennen kuin nykyiset ehtivät rapautua.

Hallitusten näkökulmasta tekoälyajan kilpailuetujen muutos voidaan kiteyttää seuraavasti:

Demokratisoituvat kilpailuedut:	Tekoälyaikana korostuvat kilpailuedut:
– Huippuosaaminen (pelkästään)	– Yrityskohtainen data
– Ideat ja konseptit	– Oppimisen ja toimeenpanon nopeus
– Julkinen tieto ja analyysit	– Ihmisten ja tekoälyn yhteispeli
– Yksittäiset asiantuntijat	– Organisaation muisti
– Tekninen toteutus	– Verkostot, asiakassuhteet ja asiakaskokemus