Kriisi lisää tarvetta uudistaa talouden rakenteita

DIFin jäsenet vierailivat Suomen Pankissa 19.4.2022. Osastopäällikkö Elisa Newbyn esittämien tervetulosanojen jälkeen pääjohtaja Olli Rehn alusti Venäjän hyökkäyssodasta ja Euroopan talouden tilanteesta. Edessä lienee pitkäkestoinen lännen ja Venäjän välinen laaja-alainen vastakkainasettelu. Tämän seurauksena nyt vahvistetaan energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja puolustusta. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei nyt olla ajautumassa syvään stagflaatioon, kuten 1970-luvulla.

Inflaatioriskiä sota lisää merkittävästi. Palkkainflaatio on kuitenkin Euroopassa maltillista, toisin kuin USA:ssa.

Suomessa ei työmarkkinajärjestelmän uudistaminen ole edennyt. Positiivista kehitystä on kuitenkin se, että työllisyysaste on noussut 67 prosentista 75 prosenttiin kilpailukykysopimuksen jälkeen. Kriisi lisää tarvetta uudistaa Euroopan ja Suomen talouden rakenteita.

Pääjohtaja Rehnin alustusta seuranneen vilkkaan keskustelun jälkeen osastopäällikkö Juha Niemelä piti esityksen markkinanäkymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Finanssikriisin jälkeinen tuottoympäristö on ollut poikkeuksellisen vahva. Positiivisen kehityksen ajureita ovat olleet matala korkotaso ja keskuspankkien taseet, vakaa talouskasvu sekä yritysten tuloksentekokyky.

Nyt kuitenkin toimintaympäristössä on merkittäviä muutoksia: inflaatio, korkotaso, geopolitiikka, sota Euroopassa, velkaantuminen ja ilmastonmuutos. Sota Euroopassa aiheuttaa seurauksia monissa asioissa, kuten energian ja raaka-aineiden hinnoissa, toimitusketjuissa, logistiikassa ja Venäjän taloudessa.

Epävarmuustekijöitä on paljon mutta myös vahvuuksia. Siitä kertovat pandemian aikana nähty sopeutumiskyky ja innovaatiot. Lisäksi keskuspankeilla on laaja instrumenttivalikoima ja kyky reagoida. Hiilineutraalisuuteen siirtymistä edistää Euroopan nopea irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta.

 

Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat DIFin jäsenten ladattavissa ohessa (edellyttää kirjautumisen).

Olli Rehn ja Juha Niemelä.