HALLITUSTYÖTÄ TEKEVIEN VIESTI EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN JA TULEVAN KOMISSION TYÖOHJELMAAN
Hallitustyötä tekevät kantavat huolta sääntelytulvasta, jotta yritykset ja niiden hallitukset eivät uupuisi yhä uusiin säännöksiin ja raportointivelvollisuuksiin. Siksi Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) antaa kannanoton tulevia Euroopan parlamentin vaaleja ja komission työohjelmaa varten.
DIF katsoo, että yritysten ja niiden hallitusten on saatava työrauha jo annettujen ja vireillä olevien sääntelyhankkeiden täytäntöönpanoon. Eurooppa tarvitsee nyt tauon sääntelystä – hallitusten on saatava keskittyä päätehtäväänsä eli luotsaamaan yrityksiä kestävään arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Lainsäädännöllä ei pidä kaventaa hallitusten työkenttää raportointiin ja valvontaan, eikä viedä sitä operatiiviseen suuntaan sekoittamalla hallitusten ja operatiivisen johdon roolia. Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu osakkeenomistajille, ei poliittiseen päätöksentekoon.
”Kaikki uusi sääntely on tehtävä huolellisen vaikutusarvioinnin ja aidon vaihtoehtojen punninnan kautta, eikä etukäteen tehtyjen poliittisten valintojen perusteella”, DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa painottaa.
Tulevan Euroopan parlamentin ja komission päätehtävänä tulee olla Euroopan kilpailukyvyn turvaaminen ja edistäminen. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä. Viime vuosien suuri määrä uutta eurooppalaista sääntelyä vaatii yrityksiltä ja niiden hallituksilta paljon. Uutta sääntelyä on myös vielä tulossa.
”Nyt on aika ottaa sääntelypaussi ja antaa yrityksille mahdollisuus panna uudet vaatimukset täytäntöön”, Leena Linnainmaa katsoo.
Uusi sääntely tuo yrityksille ja niiden hallituksille raportointivelvollisuuksia. Lisäraportoinnin säätäminen voi viedä hallituksen päätehtävän – kestävän arvonluonnin pitkällä aikavälillä – sivurooliin. Menestyvällä yrityksellä on hallitus, joka tekee muutakin kuin raportoi ja valvoo.
”Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu osakkeenomistajille, joten hallituskokoonpanoja koskevasta lisäsääntelystä on pidättäydyttävä”, Linnainmaa vaatii.
Osakkeenomistajat, eivät poliitikot, kantavat taloudellisen riskin yrityksen menestyksestä, joten heillä on kaikkein suurin motivaatio tehdä hyviä päätöksiä hallituskokoonpanoista ilman poliittisia vaikutusperiä.
Kaiken sääntelyn valmistelussa keskeinen vaihe on huolellinen vaikutusarviointi ja vaihtoehtojen punninta. Hankkeen lopputulosta ei pidä lyödä lukkoon poliittisilla perusteilla vaan vasta huolellisen eri vaihtoehtojen punninnan ja vaikutusarvioinnin jälkeen. Myös se vaihtoehto on otettava aidosti arvioitavaksi, ettei uutta sääntelyä anneta lainkaan, tai käytetään joustavinta ja tehokkainta tapaa ohjata pörssiyhtiöiden toimintaa, eli annetaan pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia. Hallinnointikoodi on Suomessa edellyttänyt pörssiyhtiöiltä laajaa avoimuutta yhtiön hallinnoinnista ja edistänyt naisten nousua hallituksiin ilman kiintiösääntelyä.
Kilpailukykyinen Eurooppa perustuu kilpailukykyisiin yrityksiin
Suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on vaarassa. On ensisijaisen tärkeää huolehtia eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu menestyviin yrityksiin. Yritysten hallituksilla on keskeinen rooli tässä menestyksessä. Euroopan päätöksentekijöiden on toimittava sen puolesta, että yritystoimintaa, mukaan lukien tutkimusta, tuotekehitystä ja tuotantoa ei siirretä EU:n ulkopuolisiin maihin vaan edistetään Euroopan kilpailukykyä ja Eurooppaa hyvänä yritysten ja niiden toimintojen sijaintipaikkana.
Eurooppa tarvitsee sääntelytaukoa täytäntöönpanoa varten
Viime vuosina on säädetty suuri määrä raportointi- ja muita velvollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Nyt on aika seurata uuden ja tulossa olevan, vaativan sääntelyn toimivuutta ja kilpailukykyä kansainvälisessä yhteisössä. Yrityksille on annettava riittävästi aikaa paneutua uusiin velvollisuuksiin, jotka kaiken lisäksi ovat hankintaketjuihin osallistuville pk-yrityksille erittäin haastavia.
Jatkuva lisäsääntely ilman aiempien uusien säännösten toimivuuden seuraamista ei ole kenenkään etu. Annettujen säännösten vaikutuksia tulee arvioida sekä lainsäädännön tavoitteiden täyttymisen kannalta että yrityksille aiheutuvien kustannusten ja hallinnollisen taakan näkökulmasta. Säännösten toimivuutta on tarkasteltava myös Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Lisäksi sääntelyä tulee korjata käytännössä esiintyvien ongelmien myötä. Sääntelyä on purettava, mikäli sillä ei saavuteta niitä tavoitteita, joita sille on asetettu tai sääntelyn soveltaminen aiheuttaa yrityksille kohtuuttoman hallinnollisen taakan.
Hallituksen rooli yritysten tulevaisuuden tekijänä on turvattava
Viime vuosien sääntelytulva on kohdistunut myös yritysten hallituksiin. Taustalla lienee osittain väärinkäsitys hallituksen roolista suhteessa yrityksen ja sen toimivan johdon tehtäviin. Hallituksen päätehtävä on luotsata yritys kestävään arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Tämän ohella hallituksella on velvollisuus valvoa toimivan johdon toimintaa.
Jos hallituksen operatiivisten tehtävien lisääminen jatkuu, suuri riski on, että alati lisääntyvän sääntelyn vuoksi kestävän tulevaisuuden tekeminen jää hallitustyössä sivuosaan, kun raportointivelvoitteet haukkaavat liian suuren palan hallituksen ajankäytöstä. Ja mikäli hallituksen jäseniä asetettaisiin suoraan henkilökohtaiseen vastuuseen operatiivisesta toiminnasta, vaarantuisi kansainvälisesti vakiintunut ja toimiva osakeyhtiöiden hallinnointimalli, jossa hallitus valvoo toimivan johdon ja yhtiön operatiivista toimintaa osakkeenomistajien hyväksi.
Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu yrityksen omistajille
Erityinen huolenaihe on lainsäätäjän kiinnostus säännellä yritysten hallitusten kokoonpanoja. Yritysten omistajat seuraavat tarkoin yritysten menestystä. Pörssiyhtiöiden hallitustyötä arvioidaan jo nykyisellään vuosittain hallinnointikoodin vaatimusten mukaisesti. Hallituskokoonpanoja suunnitellaan ja hallituksen jäseniä rekrytoidaan nykyään ammattimaisesti, ja hallitusjäseniä myös vaihdetaan tarvittaessa. Eurooppalaista sääntelyä kohdistuu jo hallitusten sukupuolijakaumaan, talousosaamiseen ja kyberturvallisuusosaamiseen. EU:n tulee jatkossa pidättyä hallituskokoonpanojen lisäsääntelystä.
Erilaisista erityisosaamisista säädettäessä saattaa unohtua se, että yhtiön oman osaamisen lisäksi hallitus voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita asioiden valmistelussa ja tarkastelussa, eikä hallitukseen siksi tarvita lukuisia erityisosaajia kapeilta osaamisalueilta.
Hallinnointikoodi on tehokkain ja joustavin tapa kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia
Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi on vuodesta 2003 edellyttänyt pörssiyhtiöiltä laajaa avoimuutta ja edistänyt hyvää hallinnointia esimerkiksi liittyen hallituksen jäsenten riippumattomuuteen ja molempien sukupuolten edustukseen pörssiyhtiöiden hallituksissa. Hallinnointikoodi on osa Helsingin pörssin sääntelyä ja sitoo pörssiyhtiöitä. Koodia päivitetään vastaamaan kansainvälisiä hyvän hallinnoinnin ja avoimuuden vaatimuksia. Koodi esimerkiksi teki pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen julkiseksi 15 vuotta ennen osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiiviin muutosta (say-on-pay -sääntely). Hallinnointikoodi on tehokkain ja joustavin tapa kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia, joten lainsäätäjän tulee pidättyä sellaisesta sääntelystä, joka voidaan hoitaa hallinnointikoodilla. Hallinnointikoodin myötä Suomessa on onnistuttu lisäämään naisten osallistumista hallitustyöhön ilman kiintiösääntelyä.
Lakihankkeiden perustuttava laadukkaaseen vaikutusarviointiin ja vaihtoehtojen punnintaan
Laadukas lainsäädäntötyö edellyttää huolellista vaikutusarviointia ja eri vaihtoehtojen punnintaa. Vaikutusarviointi on tehtävä niin, että aidosti on valittavissa eri vaihtoehtoja, myös se, ettei uutta sääntelyä anneta. Vaikutusarvioinnin hyödyllisyyttä kaventaa, jos poliittisesti päätetään lopputuloksesta ensin ja sitten pyritään hankkimaan sitä tukeva, mahdollisesti puutteellinen vaikutusarviointi, jossa poliittisen ohjauksen vuoksi ei ole otettu huomioon käytettävissä olevia eri vaihtoehtoja. Lakihankkeen edetessä ei pidä myöskään tehdä merkittäviä lisäyksiä ilman perusteellista vaikutusarviointia. Valitettavasti joissakin lainsäädäntöhankkeissa vaikutusarviointi on tehty poliittisen paineen myötä puutteellisesti tai tarkoitushakuisesti. Tämä voi ennakoimattomien haittavaikutusten lisäksi vaarantaa myös itse lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen.
Lisätietoja:
Leena Linnainmaa
Pääsihteeri
p. 050 356 1183
leena.linnainmaa(a)dif.fi