DIF kävi 11.6.2019 Suomen teollisuussijoituksen eli Tesin vieraana kuulemassa suomalaisesta pääomasijoitusmarkkinasta ja Tesin roolista siinä. Tilaisuudessa tutustuttiin myös Valmet Automotiveen Timo Kokkilan johdolla. Kokkila on Valmet Automotiven hallituksen jäsen sekä yhtiötä omistavan Pontos Groupin toimitusjohtaja. Paneelikeskustelussa Valmet Automotiven Tesiä ja Pontosta edustavat hallituksen jäsenet keskustelivat sijoittajien ja hallituksen rooleista ja yhteistyöstä.
Tesin esitteli toimitusjohtaja Jan Sasse. Tesi on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka toimii markkinaehtoisesti auttaen suomalaisia yrityksiä sijoittamalla niihin mutta myös tuomalla niihin osaamista. Tesi on pitkäaikainen mutta määräaikainen sijoittaja, joka tähtää aina exitiin jossain vaiheessa. Tesillä on omistajana yleensä oikeus nimetä hallitukseen jäsen tai monissa tapauksissa jäsen ja tarkkailijajäsen. Hallitusjäsenet Tesi valitsee yhtiön tarpeen mukaan ja osaamisperusteisesti, joten yleensä sen nimeämät jäsenet ovat ulkopuolisia.
Valmet Automotiven hallituksen jäsen ja Pontoksen toimitusjohtaja Timo Kokkila kertoi Valmet Automotiven tarinan keskittyen kauteen, jolloin omistajina ovat olleet Tesi ja Pontos, eli vuoden 2010 jälkeiseen aikaan. Nyt kummankin osuus yhtiöstä on 38,46 prosenttia. Omistajat ovat voineet tähän asti olla tyytyväisä yhtiön kehitykseen ja suorituskykyyn. Valmet Automotiven strategian ytimessä on autoteollisuuden sähköistyminen, johon keskittymällä yhtiöllä on rooli alan muutoksessa. Valmet Automotiven hallitusta Kokkila kuvaili voimavarahallitukseksi, jossa on vahvaa kansainvälistä osaamista sekä toimiala-, talous- ja rahoitusosaamista.
Paneelikeskusteluun Jan Sassen johdolla osallistuivat Timo Kokkila, Valmet Automotiven hallituksen jäsen Kari Heinistö sekä Tesin kasvusijoituksista ja teollisista sijoituksista vastaava johtaja Jussi Hattula, joka on mukana Valmet Automotiven hallituksessa tarkkailijajäsenenä. Keskustelussa todettiin pääomasijoittajan omistaman yhtiön hallitustyön eroavan pörssiyhtiön hallitustyöstä siinä, että se on operatiivisempaa ja yksityiskohtaisempaa. Kasvavassa yhtiössä myös liiketoiminta on vahvassa muutoksessa, mikä tuo hallituksen päätöksentekoon vauhtia.
Yleisöä kiinnosti tarkkailijajäsenen rooli verrattuna hallituksen varsinaiseen jäseneen. Paneeli oli sitä mieltä, että käytännön hallitustyössä ero ei ole suuri. Tarkkailijajäsenellä ei ole äänioikeutta, eikä se kanna hallitusvastuuta. Tarkkailijajäsenyyden iso etu on tiedonkulku hallituksen ja omistajan välillä.
Keskustelussa puhuttiin lisäksi muun muassa kulttuurieroista kansainvälisessä hallituksessa, perehdytyksestä, skenaarioajattelusta ja eurooppalaisten autovalmistajien asemasta kansainvälisessä kilpailussa.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti Stig Gustavson.
Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat DIFin jäsenten ladattavissa ohessa (edellyttää kirjautumisen).