Valtioiden rooli maailmantaloudessa korostuu suurvaltakilpailun kiristyessä. Mistä geopolitiikassa on pohjimmiltaan kysymys ja miten se tuntuu yrityksissä aina hallitustasoa myöten?

Geopolitiikan ja protektionismin paluuta pohtivien tämän päivän yritysjohtajien on syytä muistaa, ettei valtion keskeinen ohjausrooli taloudessa ole uusi ilmiö, vaikka muutama vuosikymmentä kestäneen vahvan talouden globalisaation ja sääntelyn vapauttamisen jälkeen se tuntuu erikoiselta.  

Talouselämän sykleissä aina 1950-luvulta jopa 1980-luvulle asti eri maissa tehtiin protektionistista sääntelytaloutta vienti- ja tuontilupineen. Euroopassa muutos alkoi, kun vuonna 1992 avautuivat Euroopan yhteisön sisämarkkinat. Kansainvälisten markkinoiden vapauttamisen odotettiin vauhdittuvan, kun vuonna 1995 perustettiin Maailman kauppajärjestö WTO.

Talouskasvun odotettiin perustuvan sääntöpohjaiseen vapaaseen kauppaan ja terveeseen kilpailuun, jossa parhaat tuotteet, palvelut ja teknologiat olisivat käytettävissä maailmanlaajuisesti. Samalla yritykset rakensivat kilpailukykynsä globaalien arvoketjujen varaan. Olennainen kysymys onkin nyt, onko markkinoiden muutos pysyvää ja miten yritysten liiketoimintamallit kestävät markkinoiden muutoksessa?

Muutos ei ole hetken huumaa

Mistään tilapäisestä markkinahäiriöstä ei ole kyse. Globalisaatio vetää nyt henkeä – lokalisaatio ja protektionismi ovat tulleet osaksi maailmantaloutta, kun turvallisuus, kansalliset intressit ja populismi ohjaavat poliittista päätöksentekoa. Tämä tuntuu yrityksissäkin, koska taloudesta ja sen sääntelystä on tullut ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline.

Presidentti Donald Trumpin ensimmäisen kauden ennalta-arvaamattoman politiikan kuvittelimme olevan poikkeus Yhdysvalloissa ja läntisissä demokratioissa. Nyt Trump on taas Valkoisessa talossa narratiivinaan kultaisten aikojen palauttaminen Amerikkaan, vaikka tuontitulleilla. Amerikkalaisen ja kansainvälisen yrityselämän kritiikki tuntuu kaikuvan kuuroille korville Trumpin tullisodassa.

Taloudesta ja sen sääntelystä on tullut ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline.

Kiinan ja Venäjän toivoimme muuttuvan ajan myötä markkinatalouksiksi, mutta presidentit Xi Jinping ja Vladimir Putin vievät maitansa valtiojohtoisiksi valvontayhteiskunniksi, joissa kauppa ja talous ovat keinoja edistää suurvaltapoliittisia tavoitteita.

Poliittiset tuulet maailman markkinoilla ovat kääntyneet. Länsimaiset demokratiat ja markkinataloudet ovat uuden haasteen edessä, kun maailman väestönkasvu ja talouskasvu löytyvät tulevina vuosina Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyviltä markkinoilta. Lännen vastapainoksi syntyy uusia liittoutumia, kuten Brics-yhteenliittymä. Nousevat ja kehittyvät taloudet kyseenalaistavat länsimaiden johtajuuden varaan rakennettuja maailmantalouden pelisääntöjä. Trendinä näyttää olevan markkinoiden polarisoituminen erilaisiin kauppablokkeihin.

Kiristyvä suurvaltakilpailu on nostanut kansallisen turvallisuuden sekä kaupan ja investointien rajoitukset talouden keskiöön. Geopolitiikan uudet, kylmät tuulet vaikuttavat muokkaavan markkinoita seuraavat vuodet, ehkä vuosikymmenetkin.

Regionalismia, rajoituksia ja resilienssiä

Maailman markkinoilla alueellinen talousintegraatio näyttää etenevän, vaikka globalisaatio vetää henkeä.

Markkina-alueet ja maat ovat kiristäneet kaupparajoituksia ja investointien valvontaa. Kaupan esteet ja rajoitukset hankaloittavat globaalien arvoketjujen sujuvuutta sekä lisäävät liiketoiminnan kustannuksia.

Kilpailu resursseista, osaajista ja tekijöistä puolijohteisiin ja komponentteihin, puhumattakaan kohtuuhintaisesta energiasta ja kriittisistä raaka-aineista, kiristyy osana suurvaltakilpailua. Yhteiskunnan huoltovarmuus ja talouden resilienssi ovat eri maissa niin julkisen kuin yksityisen sektorin agendalla.

Muutos tuntuu jo yrityksissä       

Suomalaisyritysten kannalta keskeistä on, miten poliittiset ja taloudelliset suhteet kolmiossa EU-Yhdysvallat-Kiina kehittyvät. Vaikka Suomen suorasta ulkomaankaupasta EU:n kanssa käydään lähes 60 prosenttia, on Kiinan ja Yhdysvaltojen markkinoiden merkitys Suomelle erittäin tärkeä.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kiihtynyt kamppailu taloudellisesta ja teknologisesta johtajuudesta vaikuttaa eri tavoin haitallisesti myös suomalaisyrityksiin. Samaan aikaan EU joutuu miettimään taloutensa turvallisuutta ja kilpailukykyä sisämarkkinoiden toimivuuden ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan ja riippuvuuksien kautta.

Pari vuotta sitten ulkoministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK laativat yhä ajankohtaisen selvityksen Suurvaltakilpailun vaikutukset suomalaisyrityksiin. Selvityksen viesti oli selvä: Suomelle tärkeiden taloudellisten kumppaneiden keskinäinen kilpailu vaikuttaa väistämättä suomalaisyrityksiin nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta talouden murroksessa on riskien ohella aina myös mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

EK:n tuoreimmat vientibarometrit osoittavat, että lähes 60 prosenttia suomalaisyrityksistä ilmoittaa maailmanpoliittisen epävarmuuden vaikeuttavan viennin kasvua. Sama osuus yrityksistä on ilmoittanut viime vuosien aikana hajauttaneensa toimitusketjujaan useammalle toimittajalle ja useampaan maahan (derisking).

Suurvaltasuhteiden kärjistyessä edessä voi olla Yhdysvaltojen ja Kiinan markkinoiden taloudellinen ja teknologinen eriytyminen (decoupling). Tämä voisi ääritilanteessa tarkoittaa joillekin suomalaisyrityksille valintatilannetta kahden markkinan välillä.

EU:n talouden turvallisuuteen liittyvä uusi sääntely heijastuu suomalaisyritysten toimintaan myös erilaisten sanktioiden ja pakotteiden sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan, standardisoinnin ja IPR-sääntelyn kautta.

Yritysten on myös tärkeää tunnistaa, miten suurvaltajännitteet vaikuttavat kansainvälisissä arvoketjuissa ja kumppanuuksissa esimerkiksi alihankinnoissa, asiakassuhteissa, tuotekehityksessä ja niiden rahoituksessa kuin myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyössä.

Kilpailu teknologiajohtajuudesta näkyy erityisesti aloilla, jotka ovat suurvaltojen kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä. Ääritapauksessa suurvalta voi esimerkiksi evätä markkinoillepääsyn sellaiselta suomalaisyrityksen tuotteelta, joka sisältää toisesta suurvallasta peräisin olevaa teknologiaa tai muuta alkuperää.

Ketteryys ja valppaus korostuvat

Suomen kaltaisen pienen avotalouden ja suomalaisyritysten on mahdotonta täysin hallita kaikkia riskejä ja estää geopolitiikan kielteisiä vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä Suomi voi esimerkiksi elinkeino-, kauppa-, investointi-, teollisuus-, tutkimus-, investointi- ja innovaatiopolitiikalla monipuolistaa taloutensa rakennetta ja hajauttaa riippuvuuksia.

Yritysten vastuulla on liiketoimintansa kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimintavarmuuden parantaminen muuttuneilla markkinoilla. Tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi:

• Muuttuvan toimintaympäristön vaikutus omaan, kumppaneiden ja kilpailijoiden asemaan
• Yrityksen punnitut markkina- ja asiakasvalinnat mahdollisuuksien ja riskien kannalta
• Yrityksen liiketoiminnan riskit poliittisesti ja strategisesti herkillä alueilla
• Yrityksen liiketoiminnan riskit kriittisen teknologian, infran ja raaka-aineiden osalta
• Yrityksen liiketoiminnan arvoketjujen haavoittuvuudet ja korvattavuus
• Yrityksen liiketoiminnan rohkeus ja kyvykkyys kasvuun sekä mahdollisuuksien näkeminen
• Yrityksen liiketoiminnan poliittisten riskien arviointi uudistuvilla ESG-malleilla
• Yrityksen organisaation ketteryys ja yrityskulttuurin kannustavuus murroksessa.

Olennaista on, että yrityksen hallitus ja johto ovat hereillä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksista, niiden arvaamattomuudesta ja muutoksen nopeudesta. Yritysten hallituksiin on jo viime vuosina nimetty diplomaatteja ja muita kansainvälisen toimintaympäristön laaja-alaisia osaajia.

Kansainvälisen toimintaympäristön seuranta on kuitenkin yrityksen jokaisen vastuullisen johtajan ja työntekijän vastuulla, eikä sitä voi ulkoistaa vain hallitukselle tai yritysjohdolle. Yrityksen hallituksen ja johdon tehtävänä on luovia ”komentosillalta” yritystä menestyksekkäästi eteenpäin maailmantalouden karikkoisilla merillä vuorovaikutuksessa jokaisen merimiehen kanssa.

Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka julkaistaan Boardview-lehden numerossa 1/2025 kesäkuussa.