Professori Timo Vuori.DIF-lounaalla 6.5.2025 keskusteltiin Accenturen johdolla tunteista strategiatyössä ja muutosjohtamisessa.
Tilaisuudessa julkistettiin tulokset tutkimuksesta, jonka Accenture on tehnyt yhteistyössä Aalto-yliopiston professorin Timo Vuoren kanssa. Yhdessä Vuoren kanssa tuloksia esitteli Accenturen Mari Laukkanen. Yleisökeskustelua moderoi Accenturen Riikka Hyytiäinen.
Tutkimuksen aineistona oli kymmenen puolistrukturoitua DIFin jäsenen haastattelua. Haastateltavat olivat johtoryhmätason johtajia tai hallituksen jäseniä.
Tutkimuksessa nousi esiin neljä teemaa, jotka voidaan asettaa nelikenttään akseleille, joiden päissä ovat positiiviset tunteet ja negatiiviset tunteet sekä vanhan parantaminen ja uuden luominen.
Ensimmäinen teemoista on nimetty strategiseksi epävarmuudeksi tai ahdistukseksi. Epävarmuuden keskellä hallitus ja johtoryhmä voivat jopa halvaantua, minkä seurauksena ne eivät tee mitään ja vain ajautuvat olosuhteiden vietävinä. Toisaalta epävarmuus saattaa aiheuttaa paniikinomaista kontrolloinnin tarvetta. Epävarmuuden hetkellä tärkeää on hallinnantunteen palauttaminen kuvittelemalla eri vaihtoehtoja ja keskittymällä asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa.
Toisessa teemassa nousi esiin rohkeus ja sen merkitys tylsien tai mitäänsanomattomien päätösten vastalääkkeenä. Rohkeuden puute voi näkyä niin, että hallitus tai johto ei uskalla tehdä rohkeita päätöksiä tai asettaa tarpeeksi kovia tavoitteita. Tai ei uskalleta uudistua ja jäädään kiinni vanhaan strategiaan. Rohkeat päätökset ja tavoitteet sen sijaan ruokkivat motivaatiota ja innostusta organisaatiossa.
Yleisöltä kysyttiin, mistä kukin löytää rohkeutta. Rohkeutta tukevat kannustavat kollegat sekä organisaatiokulttuuri, jossa on lupa tehdä virheitä. Todettiin, että rohkeus on myös helppo tuhota organisaatiosta. Lisäksi yhteisessä keskustelussa pohdittiin, kuinka tunnistaa rohkeutta vaativat hetket.
Kolmanneksi teemaksi nousi tunnetason kiintyminen ja siihen liittyvä defensiivisyys. Kiintyminen omiin ideoihin on ihmisille luontaista. Strategiselle päätöksenteolle tällainen kiintyminen on vaaraksi, jos sen myötä perspektiivi katoaa eikä muita näkökulmia haluta kuulla. Siksi hallituksen ja jokaisen sen jäsenen kannattaa muistuttaa itselleen, että ajatukset ovat tilapäisiä, sen hetkiseen tietoon perustuvia. Ajatuksia ja näkemyksiä on sallittua ja suotavaa päivittää. Myös psykologinen turvallisuus ja diversiteetti ovat vastalääkkeitä liiallista kiintymistä vastaan.
Neljännessä teemassa strateginen uudistuminen saa aikaan negatiivisten tunteiden noidankehän. Tilanne pääsee kehittymään, kun yhden henkilön/kollegan tunnereaktion aikaansaama käytös saa aikaan turhautumista muissa, jotka edelleen reagoivat käyttäytymällä huonosti tai ei-rakentavasti, ja tästä syntyy lisää negatiivisia tunteita. Noidankehä saadaan katkaistuksi luomalla selkeä visio, jonka konkreettiset tavoitteet luovat suuntaa ja selkeyttä tulevaan. Myös avoin dialogi ja kuuntelu ovat tärkeitä, kun organisaatio kohtaa isoja muutoksia.
Lopuksi case-esimerkkinä kuultiin Rovion henkilöstöjohtajan Lotta Vuoriston puheenvuoro. Hän kertoi tilanteesta, jossa israelilainen Playtika esitti Roviosta julkisen ostotarjouksen, josta johto ja hallitus saivat tiedon käytännössä samaan aikaan kuin media.
Tilannekuva ja ensimmäiset julkiset ulostulot oli muodostettava hyvin nopeasti. Nopeasti järjestettiin myös koko henkilöstölle tilaisuus, vaikka vastauksia moniin kysymyksiin ei vielä ollut. Vuoriston sanoin tilaisuudessa ”epävarmuus puhuttiin todeksi”. Kuunteleminen oli isossa roolissa. Läsnäolo, avoimuus ja aitous loivat turvallisuuden tunnetta. Jälkeenpäin ajatellen tapaus loi lisää resilienssiä koko organisaatioon.
