Hallituspalkkiot ovat useimmissa suomalaisissa yrityksissä varsin maltillisia, vai pitäisikö sanoa vaatimattomia. Yleinen mielikuva hallituspalkkioista perustuu kouralliseen kansainvälisiä yrityksiämme eikä juurikaan kuvaa todellisuutta. Operatiivisesta työstä hallitusammattilaiseksi siirtymiselle onkin korkea kynnys ainakin, jos eläkeikään on vielä pitkä aika.
Yksi este hallitusammattilaiseksi siirtymiselle suomalaisessa palkkiotasossa on se, ettei hallitustyö ole työsuhteista, eikä siten kerrytä lakisääteistä eläketurvaa. Poikkeuksena ovat ne henkilöt, joilla on hallituspaikan lisäksi työsuhde tai toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön, jolloin myös hallituspalkkiot kuuluvat lakisääteisen eläkejärjestelmän piiriin.
Laki kuitenkin mahdollistaa sen, että yritys järjestää hallitusjäsenille eläketurvan vapaaehtoisesti. Näin toimiikin ainakin osa eläkeyhtiöistä. Päätös hallituspalkkioista kuuluu aina yhtiökokoukselle. Tämä koskee myös eläkemaksujen maksamista.
Yhtiön tulee ottaa huomioon erinäisiä seikkoja pohtiessaan hallitusjäsenten eläketurvaa. Jos hallitusjäsenet ovat Suomessa verovelvollisia, eläkemaksujen maksamisesta päätettäessä on kysymys lähinnä siitä, korotetaanko hallituspalkkioita eläkemaksujen verran vai pienennetäänkö käteisellä maksettavaa osaa. Jos päätöstä ei tehdä nostamalla hallituspalkkiota, on syytä varmistaa hallitusjäsenten toiveet, jotka voivat vaihdella kunkin oman tilanteen ja iän mukaan. Lähellä eläkeikää oleva hallitusjäsen saattaa toivoa, että verotuksen ankaran progression vuoksi osa hallituspalkkioista siirtyy myöhemmin maksettavaksi eläkkeen muodossa. Toiset taas ottavat palkkion mielellään rahana.
Hallitusammattilaisen kassavirtaongelma koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa hallituspalkkiot maksetaan osakkeina ja rahana vain veroihin tarvittava määrä. Eläkemaksujen maksaminen voi näissä tapauksissa lisätä haasteita ainakin, jos sitä ei tehdä nostamalla palkkiota.
Eri tasolle selvitystarve nousee, jos hallituksessa on ulkomaalaisia jäseniä. Kussakin maassa on omat säännöksensä hallitusjäsenten ulkomaisten tulojen osalta. Säännökset voivat edellyttää yhtiöiltä tarkkoja tiedonantovelvoitteita hallitusjäsenten kotimaiden verottajalle. Ulkomaiset hallitusjäsenet eivät välttämättä myöskään toivo hallituspalkkioiden maksamista eläkemaksuina, sillä eläkkeiden hakeminen voi osoittautua ulkomailta vaikeaksi. Toki yhtiö voi ratkaista tilanteen niin, että Suomessa verovelvollisille hallitusjäsenille maksetaan eläkemaksuja ja ulkomaalaisille korotettua rahapalkkiota.
Kysymys hallitusjäsenten eläketurvasta ei ole suoraviivainen vaan vaatii pohdintaa. Päätösvalta asiassa on kuitenkin aina yhtiökokouksella. Hallitusammattilaisten kannalta keskeistä olisi, että hallituspalkkioita saataisiin nostettua niissä yhtiöissä, joissa taso ei vastaa ajankäyttöä ja vastuuta.
