Hallitusten pitää pystyä haastamaan ja sparraamaan yritysten johtoa vastuullisuustyön edistämisessä. Samalla on tärkeää luoda luottamuksellinen ja turvallinen tila, jossa monimutkaisista ja vaikeistakin asioista voidaan keskustella ja keskeneräisyys hyväksytään osana prosessia.
Kick-off on tulossa. Johtajalla on tehtävänään esitellä yrityksen nettonollatavoite, vaikka keinot ja kustannukset sen saavuttamiseen ovat hänelle itselleenkin osittain epäselviä. Paine päästöjen rivakkaan vähentämiseen on kuitenkin kova, eikä yrityksen parane hidastella vihreässä siirtymässä. Miten tämä kaikki kuitenkin toteutetaan? Ja miten hän onnistuu selittämään ja perustelemaan tiukan tavoitteen oman yrityksen väelle?
Tämä tilanne on kuviteltu, mutta ei tuulesta temmattu.
Strategisen vastuullisuuden neuvonantajana olen nähnyt usein läheltä, kuinka vastuullisuusasiat ovat voineet jopa lamaannuttaa niistä vastaavat ihmiset.
Monimutkaisia aiheita on paljon, ja ne eivät useinkaan kunnioita organisaation rajoja ja rakenteita. Samaan aikaan vastuullisuuden vaatimukset kasvavat: ESG-työn kuntoon laittamista ja tiukkojen ilmastotavoitteiden asettamista vaativat niin lainsäätäjät kuin rahoittajat ja omistajat, kumppanit sekä muut sidosryhmät. Ilmastokriisin ratkomisella on hälyttävä kiire, ja sosiaalisen vastuun mokista seuraa helposti kohtalokas mainehaitta.
Vastuullisuuden johtaminen on haastavaa myös siksi, että siihen sisältyvät aiheet ovat läheisesti kytköksissä arvopohjaan. Monien vastuullisuusteemojen ytimessä ovat jokaisen omat arvot: millaista elämää haluan elää ja edistää? Ilmastokriisin edetessä mieleen nousee usein myös kysymys: mistä olisi aika ja toisaalta pakko luopua? Tunnetasolla onkin hyvin erilaista miettiä yrityksen työntekijöiden diversiteettiä tai ekologista jalanjälkeä kuin sitä, millainen IT-järjestelmä yhtiöön tulisi rakentaa.
Arvolatautuneiden vastuullisuusteemojen esittäminen voi jännittää sekä niitä esitteleviä ja edistäviä ihmisiä että vastaanottajia.
Tästä syystä on tärkeää, että sekä hallituksen että johtoryhmien jäsenet suhtautuvat teemoihin sekä uteliaisuudella että uskalluksella. Dialogin vetäminen vaatii modernin johtamisen taitoja, jotta asioita käsitellään turvallisessa ja rakentavassa ilmapiirissä.
Yhtä tärkeää johtoryhmien ja hallitusten jäsenille on osata käydä myös ulkoisten sidosryhmien kanssa dialogia, jolla on aidosti merkitystä. Esimerkiksi luontokatoa hillittäessä ja ympäristövaikutusten minimoimisessa yrityksen on oltava valmis keskustelemaan yhä huolellisemmin erilaisten paikallisyhteisöjen kanssa. Pelkän kuulemisen ja keskustelun lisäksi on olennaista myös oppia neuvottelemaan vastuullisuudesta, sillä vasta silloin vastuullisuutta edistetään aidosti. Tässä monilla johtoryhmäläisillä ja hallitusammattilaisilla on vielä paljon kehitettävää.
Amerikkalainen tutkimusprofessori ja kirjailija Brené Brown on kirjassaan Dare to Lead rohkaissut johtajia jättämään jäykät tittelit ja statusajattelun nurkkaan ja keskittymään ennemmin vastuun kantamiseen ollen samalla sekä rohkeita että haavoittuvaisia.
Nämä opit kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön vastuullisuuden ja ilmastotyön johtamisessa. Niin hallitusammattilaisten kuin johtoryhmän jäsenten kannattaa suhtautua vastuullisuuden teemoihin uteliaisuudella, mutta vakavasti. Ilmastokriisin edetessä johtajien on hyvä valmistautua kohtaamaan myös epämiellyttäviä asioita ja totuuksia. Lisäksi on tärkeää oppia sietämään keskeneräisyyttä ja hähmäisyyttä.
Vaikka vastuullisuuden johtaminen vaatii paljon, se palkitsee merkityksellisyydellään. Kun peloista ja jännityksestä päästetään irti, voidaan aidosti tehdä entistä enemmän asioita, joilla on vaikutusta.
