Suomen talouden nousu edellyttää tuottavuuden kasvua, mutta vastuu siitä näyttää jääneen viime vuosina liiaksi uusien kasvuyritysten harteille. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuottavuuskasvu on keskittynyt tietointensiivisiin yrityksiin, kuten peliteollisuuteen, kun taas tehdasteollisuuden, ennen muuta vakiintuneiden pörssiyhtiöiden, kehitys on ollut vaatimatonta ja jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Ilman radikaalia uudistumista Suomen talous ei käänny nousuun.
Pörssiyhtiöiden vahvat ankkuriomistajat ovat Suomessa harvassa, ja omistus on hajautunut. Eläkeyhtiöt ja valtio omistajina eivät toimi riittävänä muutosvoimana. Tässä tilanteessa rohkea uudistuminen ja kasvuhakuisuus tulisi lähteä erityisesti yritysten hallituksista. Omistajien on varmistettava, että hallituksissa on yksilöitä, joiden missiona on merkittävä kansainvälinen kasvu.
Hallituksilta puuttuu rohkeutta
Hallitusten rooli Suomen talouden kääntämisessä on jäänyt julkisessa keskustelussa varjoon. Usein vastuu sälytetään kasvuyrityksille tai jopa valtiolle, vaikka hallitusten tulisi intohimoisesti ajaa uusien kansainvälisesti merkittäväksi kasvavien liiketoimintojen syntyä. Johto ja henkilöstö toteuttavat muutokset, mutta hallitusten on luotava suunta ja tahto uudistumiselle. Kookkaissakin yrityksissä tulisi vallita kasvuyritysten kaltainen henki. Ilman rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä taloutemme ei käänny. Näitä ominaisuuksia ei ole ollut riittävästi viime vuosikymmeninä.
Onko meihin suomalaisiin tarttunut henkinen laiskuus?
Olemme ajautuneet liiaksi toimintamalliin, jossa seuraavan vuoden tai jopa kvartaalin tuloskehitykseen keskitytään pitkän aikavälin rohkeidenkin uudistumisaskelten kustannuksella. Osinkoja jaetaan avokätisesti, vaikka pääomaa voisi käyttää paremmin tulevaisuuden investointeihin. Helsingin pörssin viime vuosien muita maita heikompi kehitys tulisi toimia hälytyskellona, vaikka syitä näytetään haettavan muualta kuin itse yrityksistä.
Onko meihin suomalaisiin tarttunut henkinen laiskuus ja näkyykö se yritysjohtamisessa? On helpompaa viedä vähittäistä kehitystä eteenpäin ja saada arvonantoa, kun kehitys on kohtuullista ja ennustettavaa. Olisiko yritysten hallitusten syytä katsoa tässä asiassa peiliin? Kyse on koko kansamme edusta.
Panokset kilpailuetuihin
Paljon esillä ollut vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Myös vihreän siirtymän liiketoimintojen luominen edellyttää kokonaan uusia innovaatioita ja kilpailukyvyn rakentamista. Suotuisa sähkön hinta ja investointituet eivät yksin yritysten menestystä tuo. Vaikkapa vetytalouden mahtimaaksi nouseminen edellyttää määrätietoista työtä kansainvälisesti kilpailukykyisten liiketoimintojen rakentamisessa. Tässä yhteistyö valtiovallan ja yritysten kesken nousee tärkeäksi, mutta yrityksillä säilyy vetovastuu.
Suomen on tunnistettava kilpailuetunsa. Pieni maa ei voi olla johtava monella alalla, vaan sen on keskityttävä. Esimerkkinä tästä on Nokian matkaviestinnän nousu maailman kärkeen, joka perustui pitkäjänteisiin osaamisen investointeihin elektroniikassa ja radioteknologiassa, strategisiin yritysostoihin sekä valtion ja sen teleyhtiön toimilla rakennettuun matkapuhelinalan standardointiin. Samoin nyt on löydettävä painopistealueet, kuten digitaalinen talous ja vihreä siirtymä, ja panostettava niihin yhdessä kunnianhimoisesti.
Yhteisvoimin kasvu-uralle
Julkinen valta voi tukea uusien liiketoimintojen syntyä, mutta yritysveron alentamisen kaltaiset toimet eivät ole ratkaisu taloutemme kääntämiseen. Niillä voidaan saada aikaan lyhyen tähtäimen tönäisyjä kasvun vauhdittamiseen. Sen sijaan koulutus, tutkimus ja maahanmuuttopolitiikka ovat keskeisiä kilpailukyvyn kehittämisessä. Uusien aivojen saamisessa maahamme oleellista ei ole vain työväestömme vähenemisen paikkaaminen, vaan erityisesti se, että ulkomailta löytyy tarvittavaa yrittämistä, tahtoa ja osaamista liiankin tasaiseksi muuttuneen asenteemme vastapainoksi. Uudistavaa mentaliteettia löytyy erityisesti Euroopan ulkopuolelta.
Tarvitsemme yhteisen kasvun vision. Se sisältää ne harvat alueet, jossa haluamme olla maailman kärjessä. Maapallomme kestävyyteen liittyvät haasteet luovat Suomelle merkittäviä liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Tältä osin valtiovallan toimet voisivat laajemminkin tukea yritysten toimia jo maakuvammekin kautta. Yritysten, valtion ja työntekijöiden on vedettävä yhtä köyttä. Keskiössä ovat kuitenkin yritykset ja erityisesti niiden hallitukset, joiden on otettava johtava rooli Suomen talouden uudistumisessa.
Vesa Helkkula on toiminut yli 25 vuotta eri ICT-yhtiöiden toimitusjohtajana, Nokia Matkapuhelimien yrityssuunnittelujohtajana sekä perustanut kaksi viestintäteknologian yritystä. Hän on ollut DIFin jäsen noin 12 vuotta. Helkkula on toiminut useiden hallitusten puheenjohtajana ja jäsenenä, nyt Aplicom Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
