Kansainvälisen kaupan karttaa ollaan piirtämässä uudelleen maailmantalouden sopeutuessa taloudellisiin ja geopoliittisiin häiriöihin.
Kansainvälisen kaupan vuosikasvun (2,8 %) hidastuminen alle maailmantalouden vuosittaisen kasvun (3,1 %) vuoteen 2032 mennessä on merkittävä muutos verrattuna vallinneeseen kauppavetoiseen globalisaatioon.
Kauppavirtojen pieneneminen aiheuttaa suuria muutoksia kaupan rakenteissa, ja tärkeimpien maailmanlaajuisten kauppavirtojen joukossa on joitakin merkittäviä voittajia ja häviäjiä. Tällä on suora vaikutus moniin yrityksiin eri teollisuudenaloilla, sillä kilpailutilanne muuttuu rakenteellisesti ja strategisesti.
Hallituksilla on ratkaiseva rooli yhtiöidensä ohjaamisessa kauppavirtojen perustavanlaatuisten muutosten ja niiden myötä syntyvän uuden maailmanlaajuisen kilpailutilanteen läpi. Muutoksen läpiviemiseksi on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää ja huomioida kauppavirtojen uudelleenjärjestäytymisen keskeiset dynamiikat.
Viiden keskeisen globaalin kaupankäyntidynamiikan on ennustettu muovaavan maailmantaloutta tulevan vuosikymmenen aikana, jolloin kauppaliittojen lisääntyvä merkitys vaimentaa perinteisiä kauppareittejä idän ja lännen välillä.
Pohjois-Amerikan linnake
Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon välinen yhteinen kauppasopimus, USMCA, hyödyttää maita merkittävästi. Yhdysvaltojen kaupan naapurimaidensa kanssa on ennustettu kasvavan 466 miljardia dollaria seuraavan vuosikymmenen aikana. Bidenin hallinto on myös omaksunut uuden painopisteen protektionistisemmassa politiikassa.
Kiinan kaupan dynamiikka
Kansainvälisen kaupan jännitteet jatkuvat edelleen Kiinan ja länsimaiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupan arvon ennustetaan laskevan 197 miljardia dollaria vuoteen 2032 mennessä vuoden 2022 tasosta. Samanaikaisesti Kiinan kauppa EU:n kanssa jatkaa kasvuaan vaikkakin muun kansainvälisen kaupan kasvua hitaammin.
Kaakkois-Aasian maiden (ASEAN) kaupan kasvu
Kaakkois-Aasian maat ovat uuden maailmankaupan järjestyksen suurimpia voittajia. ASEAN-maiden kaupan ennustetaan kasvavan 1 200 miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana alueen tullessa keskeiseksi yrityksille, jotka haluavat vähentää riippuvuuttaan Kiinasta.
Intian nousu
ASEAN-maiden tavoin Intia hyötyy alhaisesta kustannusrakenteesta ja osaavasta työvoimasta matkallaan suureksi kotimaan markkinaksi ja vaihtoehdoksi Kiinalle. Kansainvälisen kaupan muutosten vauhdittamana Intian ulkomaankaupan on ennustettu kasvavan 393 miljardilla dollarilla seuraavan vuosikymmenen aikana.
Venäjän kaupan hajaantuminen
Ukrainan sodan aiheuttama katkos Venäjän kaupankäynnissä EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa sekä sodasta seuranneet sanktiot vaikuttavat Venäjään ainakin niin kauan kuin pattitilanne Ukrainassa jatkuu. Venäjän tekemä kauppa on siirtynyt esimerkiksi muihin BRICS-maihin. Vaikka siis Venäjän EU:n kanssa tekemän kaupan ennustetaankin laskevan 222 miljardilla dollarilla, sen kauppa Kiinan ja Intian kanssa kasvaa vastaavasti 134 miljardilla ja 26 miljardilla dollarilla seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Suomen kaupan muutokset seuraavat globaaleja trendejä
Analyysimme mukaan Suomen EU:n ulkopuolinen tavarakauppa kasvaa vuoteen 2032 mennessä noin 4,5 prosenttia vuodessa, kun koko EU:n tavarakauppa kasvaa 2,3 prosenttia vuodessa. Kun kaupankäynti muun EU:n kanssa lasketaan mukaan, Suomen tavarakauppa kasvaa noin 5,6 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2032 muu EU on edelleen Suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani, ja sen osuus Suomen tuonnista ja viennistä on lähes kaksi kolmasosaa. Suomen kaupassa tulee kuitenkin tapahtumaan merkittäviä muutoksia muualla maailmassa. Pakotteiden jatkuvien vaikutusten vuoksi Venäjän kanssa käytävä kauppa, jonka arvo oli ennen Ukrainan sodan alkua lähes kahdeksan miljardia dollaria vuodessa, katoaa lähes kokonaan. Vaikka kehittyvien markkinoiden kanssa käytävän kaupan absoluuttiset määrät pysyvät vähäisinä, näillä markkinoilla tapahtuu suurimpia prosentuaalisia lisäyksiä: kauppa Kiinan kanssa kasvaa 50 prosenttia, ASEAN-maiden kanssa käytävä kauppa kasvaa kahdella kolmanneksella ja Intian kanssa käytävä kauppa kaksinkertaistuu.
Ei ole yllättävää, että eniten kasvavat alat, jotka ovat jo nyt Suomessa vahvoja, kuten metalli-, kone-, maatalous- ja kemianteollisuuden alat.
Yhteistyön viilentyessä alueelliset kauppaliitot vahvistuvat
Kauppaliittojen merkitys kasvaa, kun tuotantoa siirretään lähemmäksi loppumarkkinoita. Liittoumat tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon maille, jotka tähtäävät geopoliittisen kitkan vähentämiseen ja suosivat kauppaa ystävällismielisten kumppaneiden kanssa alueilla, joilla on voimassa olevia kauppasopimuksia, kuten EU:ssa, Pohjois-Amerikassa (USMCA) ja Tyynellä merellä (CPTPP) tai Vietnamissa (EU:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus).
Yhdysvalloissa Bidenin hallinto on tehnyt politiikkaa, joka on kannustanut kotimaisiin investointeihin strategisesti tärkeille aloille, kuten puolijohteisiin, sirutuotantoon, uusiutuvaan energiaan sekä sähköajoneuvojen infrastruktuuriin ja akkuteknologioihin.
Kiina jatkaa maailman johtavana teollisuustuotteiden viejänä, sillä sen ja länsimaiden välillä pysähtynyt kauppa on siirtynyt yksinkertaisesti muualle. ASEAN-maat ja Intia puolestaan hyötyvät muiden vähentyneestä riippuvuudesta Kiinaan, kun länsimaiset yritykset siirtävät tuotantoaan näihin maihin toimitusketjun riskien välttämiseksi ja uusille markkinoille laajentumiseksi.
Toimenpiteet valmiuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen
Yhteistyöhön perustuva kauppaympäristö, jonka ansiosta yritykset ovat viime vuosikymmeninä pystyneet rakentamaan globaaleja toimitusketjuja, on korvattu epävarmalla maailmalla, jolle on ominaista pienempien alueellisten ja paikallisten toimitusketjujen yhdistelmä. Yrityksillä on kuitenkin tietyillä toimenpiteillä mahdollisuus sopeutua tilanteeseen:
- Vahvista geopoliittista päätöksentekokykyä toimitusketjun tueksi. Yritykset voivat esimerkiksi perustaa tärkeimpien hyödykkeiden puskurivarastoja, ennakkohyväksyä vaihtoehtoisia toimittajia ja suunnitella varatoimia riskialttiille tuotannontekijöille. Lisäksi yritykset voivat parantaa kestävyyttään digitaalisten työkalujen, kuten tekoälyn, kautta.
- Paranna reagointikykyä hintavaihteluihin ja inflaatioon. Strategioihin voi kuulua joustavan ja dynaamisen hinnoittelun rakentaminen, asiakassuhteiden ja joustavuuden vahvistaminen sekä uusien kaupallistamismallien selvittäminen.
- Ole joustava ja mukaudu tuotteilla paikallisen asiakkaan tarpeisiin. Yritykset voivat vastata hajautuneessa kaupankäyntiympäristössä paikallisten asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin uusilla tuotekehityksen prosesseilla.
- Panosta riski- ja kyberturvallisuuden kyvykkyyksiin. Yritysten tulee tunnistaa turvan puutteet, priorisoida niihin liittyviä projekteja ja ottaa käyttöön tarvittavat työkalut kyvykkyyksien rakentamiseksi.
Viime vuosina kansainvälistä kauppaa jarruttaneet voimat vaikuttavat edelleen maailmantalouteen ja yritysten päätöksentekoon. Maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin tukeutuvien yritysten on tunnustettava globaalin kaupan haasteiden pysyvyys ja siksi jatkettava hankinta- ja tuotantoverkostojensa monipuolistamista ja kestävyyden vahvistamista.
Lähteet:
- Gilbert, M., Lang, N., Mavropoulos, G., McAdoo, M. & Konomi, T. (2024, January 8). Jobs, National Security, and the Future of Trade.
- BCG (2023). Global Trade Model.
Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka julkaistaan Boardview-lehden numerossa 1/2024 kesäkuussa.
