Maailmanlaajuinen poikkeustila on kiihdyttänyt digitaalisten välineiden kehitystä ja käyttöönottoa. Teknologian kehittyessä myös lainsäädäntö kohtaa uusia haasteita tekoälyn patentoitavuutta ja immateriaalisten keksintöjen omistusoikeutta arvioidessa. Nopean kehityksen ja innovoinnin keskellä myös hallitustyöskentelyn on hyvä pysyä ajan tasalla.
Koronapandemialla on ollut innovaatiopuolella kaksi merkittävää murrosta: rokotteiden nopea kehittäminen sekä digitaalisten apuvälineiden kehitys ja käyttöönotto etätyöskentelyn myötä. Yhteistä näille molemmille on ollut innovaatioiden nopea kehitys ja käyttöönotto. On rohkaisevaa nähdä, että ihmiskunta pystyy kriisitilanteessa kehittämään nopeita ratkaisuja, mikä antaa myös jonkinlaista toivoa maailmanlaajuisen kestävän kehityksen huolestuttavan hitaaseen etenemiseen. Huomionarvoista on myös, että suomalaisten patenttihakemusten määrä lisääntyi yli kymmenellä prosentilla vuoden 2020 aikana.
Tekoälyn rooli innovoinnissa
Kun puhutaan innovaatioista ja tulevaisuudesta, ei voi olla huomioimatta tekoälyn merkitystä. Se on nyt ja tulevaisuudessa hyvin tärkeä apuväline. Mutta kuinka suuren osan innovoinnista tekoäly voi ottaa?
Olemme edelleen kaukana siitä, että olisi olemassa yksi ultraälykäs tietokone, joka voisi itsenäisesti kehittää jotain, mihin sitä ei ole ohjelmoitu. Ohjelmointi tapahtuu lähtökohtaisesti ihmisen toimesta, vaikka olemassa on toki tietokoneohjelmia, jotka osaavat ohjelmoida. Ihmisälyä huomattavasti nopeampi tekoäly voi optimoida tiettyjen raamien sisällä, mikä mahdollistaa sen tietynlaisen ylivertaisuuden, esimerkiksi shakin peluussa.
Tekoälyllä ei ole mielikuvitusta.
Tekoäly ei kuitenkaan pysty optimoimaan kaikkia mahdollisia tilanteita, varsinkaan sellaisia, joita ei aikaisemmin ole koettu. Tekoälyllä ei ole mielikuvitusta.
Tekoäly ja digitalisointi ovat tuoneet useita mullistuksia innovointiin ja patentoimiseen. Tunnettu tekniikka, josta patentin on erottava ja josta on saavutettava uusi keksinnöllinen keksintö, on helpommin löydettävissä digitaalisesta hakukonemaailmasta kuin koskaan. Osoituksena tästä voidaan pitää Patentti- ja rekisterihallituksen 2020 aloittamaa yhteistyötä IPRally Technologies Oy:n kanssa tekoälyyn perustuvassa patenttihakuteknologiassa.
Patentoitavuus ja omistusoikeus
Tekoälyllä voidaan optimoida jo tunnettua tekniikkaa, missä patenttioikeudellinen toteutuu perusajatus varsin hyvin. Patenttijärjestelmän pyrkimys on tehostaa ja kiihdyttää keksinnöllistä toimintaa ja tukea teollista edistymistä. Järjestelmä toimii niin, että uuteen keksintöön myönnetään patentti, joka tuottaa haltijalleen yksinomaisen oikeuden määrätä keksinnön hyväksikäytöstä tietyn, yleensä 20 vuoden, ajan.
Saadakseen patentin keksijän on ilmaistava se asianomaiselle viranomaiselle, joka tutkii patentoitavuuden edellytykset. Mikäli patentti hyväksytään, se julkaistaan. Järjestelmän takana on vastavuoroisuusperiaate – keksijä paljastaa keksintönsä niin yksityiskohtaisesti, että sitä voidaan hyödyntää ilman häntäkin ja kehittää siltä pohjalta uutta. Keksijä saa tästä palkkioksi määräaikaisen yksinoikeuden. Vastakohtana voidaan pitää liikesalaisuuksia, joiden ominaispiirre on salassapito eivätkä ne siten palvele samalla tavalla teknistä kehitystä yhteiskunnallisella tasolla.
Voidaanko tekoälyllä kehitetty keksintö suojata patentilla ja kenelle oikeudet patenttiin tuolloin kuuluvat?
Tekoäly on huomioitava innovaatiotoiminnassa etenkin, kun mietitään keksintöjen omistusoikeutta. Onkin keskusteltu, että voidaanko tekoälyllä kehitetty keksintö suojata patentilla ja kenelle oikeudet tuolloin kuuluvat; ohjelmoijalle, tietokoneen omistajalle vai tietokoneelle? Euroopan patenttivirasto on katsonut, ettei tekoäly sellaisenaan, esimerkiksi algoritmitasolla, ole patentoitavissa.
Kuka tai ketkä merkitään keksijöiksi?
Kun tekoälyä hyödynnetään kehitystoiminnassa, on tärkeää harkita, kuka tai ketkä luonnolliset henkilöt merkitään keksijöiksi. Tekoälyä kehittäessä ja hyödynnettäessä yrityksen sisäisessä liiketoiminnassa löytyy yleensä joku luonnollinen henkilö tai työryhmä, joka taustoittaa ja/tai hyödyntää tekoälyä siten, että hän tai he voidaan merkitä keksijäksi.
Tulevaisuudessa lienee hyvä lisätä uusi kohta työsuhdekeksintöohjesääntöön. Ongelmia syntyy tilanteissa, joissa tekoälyllä varustettu tietokone on ulkopuolisen tahon omistuksessa. Tuolloin on hyvä varmistaa sopimusteitse, kenen omistukseen tietokoneen kehittämät keksinnöt kuuluvat.
Artikkeli on osa DIFin Hallitus ja kasvu -teemaa ja sen laaja versio julkaistaan kesäkuussa Boardview 1/2021 -lehdessä.
